Jo nähtävissä olevat satovahingot ovat viimeinen niitti sille, että muutenkin vaikeuksissa sinnittelevä maatalous tarvitsee pelastuspaketin, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila viestittää hallitukselle.
”Jo viime syksynä tiedettiin, että vaikeudet kasaantuvat. On ollut maatalouspolitiikan muutoksia, päätöksiä maatalousbudjetin leikkaamisesta ja markkinaongelmia. Kaiken päälle tuli onneton kesä”, hän toteaa.
”Nyt tarvitaan järeitä toimia, jotta elinkeino pelastetaan vaikean ajan yli. Se tarkoittaa tässä vaiheessa kokonaisuutta, joka on ainakin sata miljoonaa.”
Marttila korostaa, että pelastuspaketin tarve on jokaisella tuotantosuunnalla.
Elintarviketyöläiset ovat jo saaneet tuta Venäjän viennin estymisen seuraukset, eikä konekauppa käy.
Vaikutus ulottuu ajan mittaan kaikkiin maatalouden kanssa toimiviin.
Erityisesti Marttilaa suututtaa se, että Venäjän viennin estymisen taakka on sälytetty lähes pelkästään viljelijöille.
”Edellisen hallituksen 20 miljoonaa oli vain symbolinen ele.”
Koska tilanne johtuu tietoisesta kansainvälisestä politiikasta, Marttila vaatii taakan jakamista tasapuolisesti. ”Suomessa tarvitaan samanlaista tahtotilaa kotimaisen maatalouden ja ruuan puolustamiseen kuin Ranskassa. Lisäksi Suomen pitää ajaa tarmokkaasti taakan jakoa EU-maiden kesken.”
Marttila perää pelastustalkoisiin muitakin kuin hallitusta ja EU:ta. Ruokaketjun toiminta huutaa reiluuttamista.
”Jokaisen, joka elää suomalaisesta maataloudesta ja ruuasta, tulee tuntea vastuunsa.”
Hallitusohjelmassa on Marttilan mukaan hyvät maa- ja metsätalouden tavoitteet.
”Ne pitää nyt saada joutuisasti liikkeelle.”
Pelastustalkoot eivät tarkoita, että maatalous laistaisi valtion säästö- ja tehostamistalkoista, Marttila torjuu. ”EU:ssa tehtiin viime vuonna maataloussopimus vuoteen 2020. Siinä on sellaiset vaatimukset kilpailukykyyn, että muut eivät pääse lähellekään.”
Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin Marttila ei haikaile. Listoilla ei ole MTK:n rooliin kuuluvia asioita.
Marttila kannustaa silti neuvottelijoita pitkään loikkaan kilpailukyvyssä ja talouskasvussa.
”Ilman kasvua elämä menee pelkäksi halpuuttamiseksi. Se tuhoaisi laatutyömme korkealaatuisen ruuan tuottamiseksi, ja sitä emme halua.”
Heikki Vuorela