• Luulitko, että kaupunkien nuoret naiset ja maaseudun duunarimiehet ovat kovin erilaisia? Tuore tutkimus väittää toista

    Perustan suomalaisten identiteeteille luovat tutkimuksen mukaan perhe, ystävät, työ ja koulutus.
    Maaseudun keski-ikäisiä duunarimiehiä ja kaupunkien nuoria korkeakoulutettuja naisia yhdistää moni asia.
    Maaseudun keski-ikäisiä duunarimiehiä ja kaupunkien nuoria korkeakoulutettuja naisia yhdistää moni asia. Kuva: Kalle Särkkä
    Uutiset
    28.3.201814:14
    Matti Tuominen

    Yhteiskunnallisista erimielisyyksistä huolimatta suomalaiset ovat pohjimmiltaan varsin samanlaisia.

    Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimus osoittaa, että maaseudun keski-ikäisiä duunarimiehiä ja kaupunkien nuoria korkeakoulutettuja naisia yhdistää moni asia.

    Yli 6000 suomalaisen vastauksiin perustuvassa tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten identiteettejä.

    Perustan suomalaisten identiteeteille luovat tutkimuksen mukaan perhe, ystävät, työ ja koulutus. Nämä kaikki ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista ja niiden merkityksen sivuuttaa vain muutama prosentti.

    Suomalaiset samastuvat vahvasti kotikuntaansa, mutta myös pohjoismaisuus ja eurooppalaisuus koetaan identiteetin kannalta tärkeiksi. Kotipaikkaan kiinnittyminen ja kansainvälisyys eivät ole ristiriidassa keskenään.

    "Suomalaisten identiteettien samanlaisuus peittyy usein repivän julkisen keskustelun alle", tutkija Ville Pitkänen arvioi tiedotteessa.

    Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää lähiympäristöään, kotikuntaansa ja asuinmaakuntaansa tärkeänä identiteetilleen. Maakuntien merkitys on yllättävän suuri myös nuorille. Alle 30-vuotiaista 62 prosenttia pitää nykyistä asuinmaakuntaansa identiteettinsä kannalta tärkeänä. Yli 60-vuotiaissa tämä osuus on 71 prosenttia.

    Maakuntaidentiteetin merkitys vaihtelee selvästi maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä. Päijät-Häme on puolestaan selkein esimerkki heikon maakuntaidentiteetin maakunnasta.

    Yhteiskuntaluokka on merkityksellinen tutkimuksen mukaan vain reilulle 40 prosentille, mutta sen merkitys korostuu ylimmissä yhteiskuntaluokissa.

    Suomalaisista vain vähemmistö pitää poliittista kantaa tärkeänä identiteettinsä kannalta. Silti vasemmistoliiton kannattajista yli 60 prosenttia pitää poliittista kantaa erittäin tai jokseenkin tärkeänä identiteetilleen. Noin puolet erittäin arvokonservatiiveista ja erittäin arvoliberaaleista korostaa poliittisen kannan merkitystä oman identiteettinsä kannalta.

    Artikkelin aiheet
    suomalainen identiteetti
    tutkimus
    alueellinen identiteetti
    Kulttuurirahasto
    yhteiskuntaluokka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle