Vapaus jäädä kotiseudulle: Hallitus esittää 20 keinoa, joilla maaseudun elinvoima uudistetaan
Selonteossa suositellaan yksityisteiden kunnostamista, laajakaistarakentamista ja maaseututiedon lisäämistä.Tilaajalle
Yksi maaseutuselonteon keskeinen huomio on maaseudun ja saariston erityispiirteiden tunnistaminen päätöksenteon jokaisessa vaiheessa. Kuva: Jarkko Sirkiä, Anna-Katri Hänninen, Sanne Katainen, koonnut: Aatu JaakkolaHallitus julkaisi tammikuun lopulla maaseutupoliittisen selonteon. Siinä kuvataan maaseutumaisten alueiden ja saaristojen nykytilaa, muutostekijöitä ja esitetään visio vuoteen 2040.
Selonteon viesti on selvä: nykyisenkaltainen maaseutualueiden väestön väheneminen heijastuu laaja-alaisesti useille yhteiskunnan osa-alueille.
”Vaikutuksia on siihen, miten hyvinvoinnin, talouden, huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden ja luonnon tilan parantamisen tavoitteita voidaan saavuttaa. Esimerkiksi moni arvoketju alkaa maaseudulta, kuten maa- ja metsätalous, matkailu ja mökkeily”, selonteon valmistelusta vastaava maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Antonia Husberg sanoo.
Selonteossa ehdotetaan myös tavoitteita ja suosituksia erilaisten maaseutujen elinvoiman uudistamiseksi. Edellinen selonteko julkaistiin vuonna 2009.
Maaseutualueet ovat väestökehityksen näkökulmasta risteyskohdassa.
Husberg korostaa, että yksi selonteon keskeisistä huomioista on maaseudun ja saariston erityispiirteiden tunnistaminen päätöksenteon jokaisessa vaiheessa.
”Selonteon tilannekuva korostaa sitä, että eri hallinnonaloilla tehdyillä päätöksillä on kerrannaisvaikutuksia maaseutualueisiin ja saaristoihin.”
Maaseutualueet ovat väestökehityksen näkökulmasta risteyskohdassa.
”Jos väestökehityksen trendiin halutaan vaikuttaa, tarvitaan päätöksissä sitoutumista maaseudun elinvoiman uudistamiseen ja entistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä.”
Selonteossa esitetään reilu parikymmentä suositusta, jotka ulottuvat yksityisteiden kunnostamisesta laajakaistarakentamiseen ja maaseutututkimuksen vahvistamiseen. Mukana on myös ehdotus kansallisen maaseudun seurantakeskuksen perustamisesta, joka kokoaisi ja analysoisi maaseutua koskevaa tietoa järjestelmällisesti.
Osa suosituksista on Husbergin mukaan helpommin toteutettavissa, osa taas vaatii syvempää muutosta.
”Haastavinta on se, että päätöksenteon valmistelussa tarvittaisiin ajattelun ja toimintatapojen uudistamista. Esimerkiksi eri ministeriöiden asiakirjoissa maaseutua ei käsitellä yhtä laajasti kuin kaupunkia.”
Myös yksityisteiden kunnostaminen ja laajakaistarakentaminen voivat olla haastavia tavoitteita, sillä ne edellyttävät julkista rahaa.
Eri ministeriöiden asiakirjoissa maaseutua ei käsitellä yhtä laajasti kuin kaupunkia.
Toisaalta osa suosituksista on jo edennyt.
”Edistämme maaseutupolitiikassa tutkimusta maaseutualueiden väestökehityksen vaikutuksista kokonaisturvallisuudelle ja lisäämme tiedonvaihtoa turvallisuuskomitean kanssa”, Husberg sanoo.
Lisäksi Suomi liikkeelle -ohjelma edistää liikkumista jo saaristoalueilla ja antaa mahdollisuuksia myös maaseudun asukkaiden liikkumisen lisäämiselle.
Selonteossa toistuu usein termi ”vapaus jäädä”. Se on noussut esille myös EU-komission tulevan rahoituskauden pohjaesityksessä. Termillä viitataan siihen, että ihmisiä ei voi velvoittaa muuttamaan pois kotiseudultaan.
”Mitä periaate käytännössä tarkoittaa on vielä epäselvä, mutta selonteko antaa hyvät eväät sen konkretisoinnille, kun valmistellaan seuraavaa EU:n rahoituskautta kansallisesti.”
Selonteosta keskusteltiin eduskunnassa 11. maaliskuuta. Eduskunnan kirjelmän pohjalta laaditaan tarkempi poikkihallinnollinen toimeenpanosuunnitelma, jonka on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Maaseutupoliittinen selonteko
Selonteko tukee hallituksen strategista päätöksentekoa.
Se on poikkihallinnollinen asiakirja, joka ulottuu yli hallituskausien ja se perustuu tutkittuun tietoon.
Selonteon pitäisi näkyä jokaisen ministeriön valmistelussa.
Täydentää muita hallituksen strategioita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
