Länsimaiden tulee vähentää lihansyöntiä, jotta syömisen ilmastovaikutus saadaan pienemmäksi, vaaditaan Ruotsin maatalousviraston selvityksessä. Sen mukaan julkisia ohjauskeinoja tarvitaan maailmanlaajuisesti vapaaehtoisten valintojen lisäksi.
Jorbruksverketin markkinointijohtaja Gabriella Cahlin toteaa, että sääntöjä, ympäristöveroja ja tukia tarvitaan ohjaamaan lihankulutusta ja -tuotantoa oikeaan suuntaan.
”Toimien tulee kuitenkin olla EU:n laajuisia. Muuten riskinä on, että lihantuotanto siirtyy maihin, joissa vaatimustaso ja verot ovat kevyimmät”, Cahlin sanoo.
Jordbruksverket esittää raportissaan piirteitä, jotka sen mukaan kuvaavat kestävää lihankulutusta.
Ensimmäiseksi on nostettu kulutuksen vähentäminen leikkaamalla ruokahävikkiä. Osa tuotetusta lihasta katoaa ennen lautasille pääsyä. Ruotsissa keskimäärin kuusi prosenttia ei tule syödyksi.
Raportin mukaan kotieläinten hidas ulkokasvatus johtaa monessa tapauksessa suurempaan ilmastokuormitukseen kuin tehokasvatus sisätiloissa. Ulkokasvatus voi puolestaan olla parempi vaihtoehto eläinten hyvinvoinnin kannalta.
Lihan alkutuotanto tuo myös työtä maaseudulle. Paikallisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on osa ruuan vastuullisuutta.
Koska vastuullisuuden ulottuvuudet menevät osittain ristiin lihantuotannossa, ei mitään lihalaatua selvityksen mukaan ole syytä poistaa valikoimasta. Sen sijaan kunkin lihalaadun sisällä valitaan mahdollisimman kestävästi tuotettu vaihtoehto.
Märehtijöillä tämä tarkoittaa maitorotuisten tai arvokkailla luonnonlaitumilla laiduntavien nautojen, lampaiden ja vuohien suosimista. Maidontuotannossa syntyy joka tapauksessa maitorotuisia tai liharotujen kanssa risteytettyjä nautoja, jolloin on kestävää käyttää niiden liha mahdollisimman tarkkaan ravinnoksi.
Lihaa tulisi siis syödä vähemmän ja syötävä liha valittava vastuullisesti. Tämän vuoksi kuluttajille on tarjottava tietoa, taitoja, oppaita sekä lihan tuotantotavasta kertovia pakkausmerkintöjä, raportissa vaaditaan.
Vuonna 2010 EU:n 27 jäsenmaan kansalaiset söivät keskimäärin 82,8 kiloa lihaa. Suomessa syötiin tuolloin 72 kiloa ja Ruotsissa 82,1 kiloa lihaa vuodessa.
Pohjois-Amerikassa ja Australiassa lihaa syödään reilusti yli sata kiloa vuodessa, kun taas Afrikan mantereella keskiarvo jää alle 20 kilon vuodessa.
MT–RUOKATIETO