Marunatuoksukki on pujon sukulaiskasvi, joka aiheuttaa Etelä- ja Itä-Euroopassa pahoja allergiaoireita. Kuva: Wikimedia commons
Ilmaston lämpeneminen aikaistaa siitepölykautta ja tuo rajuja oireita aiheuttavia kasveja Suomeen
Pujon kukinta on jo loppusuoralla. Tulevaisuudessa oireilu saattaa jatkua syyskuussa, jos pujon ikävämpi serkku marunatuoksukki leviää Suomeen.Tilaajalle
Pujo levittäytyy joutomaille ja valtaa avoimet paikat. Kuva: Seppo SamuliLämmin, vähäsateinen kesäsää on suosinut kasveja ja perhosia. Se on sopinut hyvin myös pujolle.
”Meneillään on hankala pujovuosi. Kaakkois-Suomen siitepölymittausten mukaan pujon siitepölyä on ollut ilmassa runsaasti monena päivänä peräkkäin. Yhtäjaksoisesti esiintyvä suuri pitoisuus aiheuttaa pahoja oireita, kertoo luonto- ja ympäristöterveyden asiantuntija Tiina Vitikainen Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutista.
Pujo on pioneerikasvi, joka valtaa joutomaat ja leviää tehokkaasti. Sen siitepölypitoisuus on korkeimmillaan aivan kasvuston lähellä. Allergiaoireita onkin helppo ehkäistä nyhtämällä pujot lähiympäristöstä ennen kukintaa.
Vitikaisen mukaan pahin pujokausi on jo onneksi takana, ja siitepölypitoisuudet ovat laskemassa.
Suomen rajojen ulkopuolella ilmaston lämpenemistä odottelee marunatuoksukki, joka sinkoaa ilmoille huomattavasti tukevampaa siitepölyä kuin kotoinen pujo.
”Marunatuoksukki aiheuttaa Etelä- ja Itä-Euroopassa hankalia allergiaoireita. On mahdollista, että se tulee myös Suomeen”, Tiina Vitikainen sanoo.
Laji on pujonsukuinen kasvi, joka kukkii elo–syyskuussa. Eurooppaan hankala vieraslaji on levinnyt Pohjois-Amerikasta.
Sen vahvasti allergisoivaa siitepölyä saattaa syyskesällä tulla Suomeen kaukokulkeumana. Toistaiseksi siitepölyä on havaittu meillä enimmäkseen vähäisiä määriä.
Marunatuoksukki ei vielä pysty lisääntymään Suomessa. Sen siemeniä kuitenkin kulkeutuu tänne muun muassa linnunsiementen mukana, ja yksivuotista kasvia tavataan meillä vuosittain.
Turun yliopiston siitepölytiedotus kerää tietoa marunatuoksukin esiintymisestä Suomessa. Havainnot voi ilmoittaa myös Suomen Lajitietokeskukseen.
Suomessa siitepölykauden aloittaa leppä maaliskuun alussa, ja kausi päättyy elokuun lopulla pujon kukintaan. Tulevaisuudessa jakso saattaa kuitenkin pidentyä kotoperäisten lajien kukinnan aikaistuessa ja muualta mahdollisesti leviävien kasvien kukkiessa syyskuulla.
”Suomessa on jo nähtävissä kukintakauden aikaistuminen tavallista lämpimämpinä keväinä. Muun muassa Lounais-Suomessa ja eteläisimmässä Suomessa leppä kukki jo helmikuun alkupuolella vuonna 2020”, Vitikainen huomauttaa.
Viime aikoina on myös pohdittu, voiko kasvin tuottama siitepölyn määrä kasvaa, kun lisääntynyt hiilidioksidi tarjoaa enemmän raaka-aineita yhteyttämiseen.
Keski-Euroopassa on saatu viitteitä siitä, että heinäkasvien siitepölymäärät ovat kasvaneet. Se hankaloittaa heinäallergikkojen oloa entisestään.
Lämpenemisen takia myös kotoperäisten kasvien levinneisyysalue laajenee.
”Tulevaisuudessa lehtipuut valtaavat alaa. Koivu runsastuu pohjoisessa, jolloin sen aiheuttamia allergiaoireita esiintyy entistä laajemmalla alueella. Runsastuessaan ja levitessään pohjoisemmas myös tammi ja muut jalot lehtipuut voivat aiheuttaa oireilua”, Vitikainen sanoo.
Syyskesällä innokkaat sienestäjät saattavat tuntea nenässään kutinaa sieniä käsitellessään. Metsäsienten ollessa runsaimmillaan myös niiden itiöiden määrä on suurimmillaan.
”Herkkutatin ja rouskujen tiedetään aiheuttaneen hengitystieoireita. Muuten sienien aiheuttamat allergiaoireet ovat tutut: nenän kutina ja vuotaminen, aivastelu sekä silmien kutina.”
Vitikaisen mukaan reaktion voimakkuus liittyy pääsääntöisesti ilmassa olevaan siitepölyn määrään. Mitä enemmän siitepölyä on, sitä herkemmin ihminen reagoi.
Toukokuun 2021 lopulle osunut lämpöaalto innosti koivut kukkimaan kerralla, jolloin siitepölypitoisuus singahti punaiselle. Raju nousu aiheutti oireita niillekin, jotka eivät normaalisti koivuun reagoi.
Myös asuinympäristön ilmansaasteet ja katupöly vaurioittavat limakalvoja, jolloin allergeenit pääsevät sujuvasti ihmisen elimistöön.
”Jos ilmassa on runsaasti katupölyä lepän kukinnan alkaessa, oireet saattavat olla kovat. Silloin on viisainta kuivattaa pyykit sisällä ja turvautua lääkitykseen”, Vitikainen sanoo.
Lue myös:
Miksi niin harva saa oireita havupuiden siitepölystä?
Ilmatieteen laitos: Siitepölyllä ja koronan tartuntatiheydellä on yhteys
- Osaston luetuimmat