Gasumin Wiljanen: Euroopan energiantuotanto menee uusiksi – uusi toimitusjohtaja povaa nousua biokaasulle ja haaveilee viljelijän ammatista

Viranomaisten mukaan suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan energiahuollosta Ukrainan sodan vuoksi. Polttonesteitä riittää varastoissa noin puoleksi vuodeksi ja sähköntuonnin katkeamiseen on varauduttu.

Noin kymmenesosa sähköstä tuodaan Venäjältä.

Kaasun hinta on noussut viime päivinä hetkellisesti jopa kaksin–kolminkertaiseksi.

Venäjän kaasuhanojen sulkeminen toisi ongelmia Suomen teollisuudelle, vaikka kaasun osuus Suomen 330–350 terawattitunnin (TWh) kokonaisenergiankulutuksesta on vain 27–28 TWh eli 5–7 seitsemän prosenttia.

Se on pääasiassa putkikaasua, tuotu Venäjältä suoraan tai Baltian kautta ja käytetty teollisuudessa, sähkön- ja lämmöntuotannossa, liikenteessä sekä asuntojen lämmityksessä ja liesissä. Nopeita korvaajia ovat vain öljy ja kivihiili.

Keski-Euroopassa kaasua käytetään paljon muun muassa asuntojen lämmitykseen. Eurooppa on käyttänyt kaasua 5 000 terawattituntia, josta 2 000 on ostettu Venäjältä. Vaikka hana on vielä auki, kriisi on ravistellut päättäjiä.

”Meidän täytyy katsoa Euroopan energiaomavaraisuutta nyt ihan uusin silmin”, sanoo Pohjoismaisen energiayhtiö Gasumin toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

”Venäjä on investoinut isosti kaasukenttiin ja Euroopan käyttäjät pitkillä sopimuksilla putkiin ja järjestelmään. Nyt luottamus koko systeemiin on rikottu, ja tämä sota laukaissut tarpeen saada Eurooppaan joustavampi ja omavaraisempi energiajärjestelmä. Hajautettu on hyvä, ja olemme tehneet Suomessa tämän eteen asioita jo pitkään.”

Sekä nestemäisen maakaasun (LNG) että biokaasun merkitys kasvaa tulevaisuudessa, Wiljanen uskoo.

”Biokaasusta tulee ilman muuta pulaa, sillä Eurooppa tavoittelee vuonna 2030 biokaasun tuotannon kaksinkertaistamista 350 terawattituntiin. Meille tulee todella kiire rakentaa laitoksia.”

Suomen valtion omistamalla Gasumilla on Pohjoismaissa 17 biokaasulaitosta ja suunnitteilla 5–10. Tavoitteena on 4 TWh biokaasua omasta ja kumppanien tuotannosta. Suomen hallituksen biokaasutavoite on yhtä suuri.

Biokaasua puoltavat huoltovarmuus, uusiutuvuus, edullisuus ja maatalouden päästöjen hyödyntäminen.

Ruotsi on biokaasussa meitä pidemmällä, sillä se käyttää tehokkaammin lantaa ja peltobiomassaa eli ruuantuotannon ulkopuolista peltoa.

Suurin biokaasupotentiaali olisikin lannassa, lietteessä, nurmissa ja kesannossa, mutta Suomessa pellon antimia ei toistaiseksi käytetä.

”Käytämme kotitalouksien ja teollisuuden tähteitä ja jätteitä, yhdyskuntajätettä ja lantaa. Oikea sekoitus tehostaa energiantuotantoa, mutta jakeita ei kannata kuljettaa kaukaa.”

Lannan kuljetuksessa raja on muutamissa kymmenissä kilometreissä. Siksi Gasum ei pidä maatilojen omia voimaloita kilpailijoinaan.

Gasum tuo nesteytettyä maakaasua Norjasta, Keski-Euroopan terminaalien kautta sekä Venäjältä. Se ostaa ja myy myös tuulisähköä. Tulevaisuudessa sähköäkin tullaan varastoimaan kaasuna tai vetynä.

”Tarvitsemme Suomessa ihan kaikkia energiamuotoja. Pohjoismaissa on hyvät mahdollisuudet tuulivoimassa ja biokaasussa, mutta fossiilisten korvaaminen on pitkä tie. Ensin pitää luopua kivihiilestä ja sitten korvata öljyä nestemäisellä maakaasulla."

Wiljanen aloitti Gasumin toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Hän toimi aiemmin energiayhtiö St1 Oy:n toimitusjohtajana ja tuntee siksi uusiutuvat energiaratkaisut. Taustaa on myös Shellistä.

Jos Wiljanen ei olisi energiajohtaja, hän olisi viljelijä.

”Ilman muuta! Se kiehtoo konkreettisuudellaan ja on yhä vaihtoehtoinen ammattini, jos minulla olisi maata.”