Kysely: Kansalaiset pitävät Suomea turvallisena, mutta ilmastonmuutos, kyberturvallisuus ja maahanmuutto huolestuttavat aiempaa enemmän

Suurin osa suomalaisista pitää Suomea turvallisena maana, selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kyselytutkimuksesta. Suomea turvallisena pitävien osuus on kuitenkin hieman laskenut aiemmista vuosista.

Sisäministeriön tilaamassa tutkimuksessa lähes kaikki vastaajat kokevat henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan hyvä. Yhdeksän vastaajaa kymmenestä arvelee asuinalueensa turvallisuuden pysyneen viime vuosina samankaltaisena.

Useimmin suomalaisia huolestuttavat arkiset vaarat, kuten liikenneonnettomuudet ja tulipalot. Ilmastonmuutokseen, kyberturvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät uhkat nähdään kuitenkin entistä todennäköisimpinä. Yli puolet vastaajista pitää myös eriarvoistumista keskeisenä turvattomuustekijänä Suomessa.

Todennäköisimpinä yhteiskuntaan kohdistuvina uhkina pidetään muun muassa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia, väestöryhmien välisten jännitteiden kasvua sekä pitkittynyttä taloudellista taantumaa. Myös kyberhyökkäykset, maahanmuuton aiheuttamat häiriöt ja rikokset sekä ääriajattelusta johtuva väkivalta koetaan uhkina.

Suomen Kyselytutkimuksen viime vuonna toteuttamaan kyselyyn vastasi 3  000 ihmistä. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. SPEK on toteuttanut kansalaisturvallisuutta käsittelevän kyselyn aiemmin vuosina 2015 ja 2017.

Luottamus mediaan jakoi selvästi kansaa. Kolmasosa vastaajista on sitä mieltä, että valtamedia levittää luotettavaa ja oikeaa tietoa. Kuitenkin melkein joka kolmas vastaaja ilmaisee epäluottamusta mediaa kohtaan. Reilu kolmannes ei ole väitteen kanssa samaa eikä eri mieltä.

Kuitenkin suurin osa vastaajista kertoo, ettei koe pelkoa uutisotsikoiden vuoksi.

Sosiaalista mediaa kohtaan ollaan epäileväisempiä. Yli puolet vastaajista katsoo sosiaalisen median sisältävän paljon tahallista ja harhaanjohtajaa tietoa. Joka viides kertoo sosiaalisen median levittävän vihapuhetta, mikä herättää vastaajissa pelkoa.

Kyselyssä haluttiin selvittää myös, miten suomalaiset arvioivat ihmisten ominaisuuksien, kuten iän, sukupuolen ja poliittisten mielipiteiden, vaikuttavan luotettavuuteen. Eniten luottamukseen vaikuttavat poliittiset mielipiteet ja etninen tausta, vähiten seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli.

Silti esimerkiksi poliittiset erimielisyydet herättävät pelkoa vain alle viidesosassa vastaajista.

Tulosten perusteella yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla on merkittävä vaikutus ihmisten turvallisuuden tunteelle, SPEK arvioi. Kansalaisten arvion mukaan turvallisuuden tunnetta lisäävät etenkin pelastuslaitos, terveyspalvelut ja poliisi. Myös ystävät ja muu lähipiiri sekä jokainen ihminen itse voi vastaajien mukaan vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.

Valtaosa vastaajista arvioi erilaisten julkisten palveluiden pysyvän asuinalueellaan lähivuosina samana. Eniten saatavuuden uskottiin heikkenevän vanhustenhoidossa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.