Helena Petäistö: "Jos kylällä ei ole kauppaa eikä koulua, edessä on varma kuolema"
Konkaritoimittaja muistuttaa, että Suomi tarvitsee tuottavaa maaseutua paitsi elintarvikehuollon omavaraisuuden takaamiseksi myös matkailua varten.
Petäistö nostaa esiin sen, että Ranskassa säädettiin 1990-luvun puolivälissä laki, joka vaati jokaiselta jättimarketti- ja ostoskeskushankkeelta selvitystä siitä, miten se vaikuttaa kaupan rakenteeseen. Kuva: Vesa LaitinenKonkaritoimittaja Helena Petäistö vetoaa MT:n vieraskolumnissaan kyläkauppojen puolesta.
Petäistö huomauttaa kirjoituksessaan, että kun vielä 1980-luvulla kyläkauppoja oli yli 3000, enää niitä on jäljellä alle 250.
"Jos kylällä ei ole kauppaa eikä koulua, edessä on varma kuolema. Jos kylät kuolevat, kuolee myös maaseutu", Petäistö kirjoittaa.
Konkaritoimittaja muistuttaa, että Suomi tarvitsee tuottavaa maaseutua paitsi elintarvikehuollon omavaraisuuden takaamiseksi myös matkailua varten. Yhtenä ratkaisevana tekijänä kylien ahdinkoon Petäistö pitää "amerikkalaisen mallin" mukaan äärimmilleen keskitettyä elintarviketeollisuutta ja elintarvikekauppaa.
"Olisiko sekä keskusliikkeillä että päättäjillä vihdoin syytä vilaista peiliin?", Petäistö kysyy.
Petäistö nostaa esiin sen, että Ranskassa säädettiin 1990-luvun puolivälissä laki, joka vaati jokaiselta jättimarketti- ja ostoskeskushankkeelta selvitystä siitä, miten se vaikuttaa kaupan rakenteeseen. Laki teki tehtävänsä. Hankkeita jäätyi ja mahtavilta ketjuilta alkoi löytyä haluja perustaa myös pienempiä minimarketteja kyliin ja kaupunkien keskustaan, jotka peltomarketit olivat näivettäneet.
Petäistön koko kolumnin pääset lukemaan tästä.
- Osaston luetuimmat