MT-gallup: Yli miljoona haluaa muuttaa maalle – enemmistö valmis tukemaan maaseutua verovaroin
Pääkaupunkiseudulla 35 prosenttia vastaajista on kiinnostunut maalle muuttamisesta.
Moni kyselyyn vastanneista haluaisi valtion ohjaavan riittävästi verovaroja maaseudun teiden kunnossapitoon. Kuva: Jaana KankaanpääMT:n, Suomen Kylät ry:n ja MTK:n teettämä kysely kertoo, että noin yli miljoona aikuista, 44 prosenttia, on joko suunnitellut muuttoa maalle tai haluaisi muuttaa sinne. Neljä kymmenestä vastaajasta ei halua muuttaa maalle.
Vuonna 2019 vastaavassa kyselyssä maallemuutosta oli kiinnostunut 41 prosenttia.
Yli tuhannelta suomalaiselta kysyttiin: Haaveiletko muutosta maaseudulle?
Muuton esteiksi mainittiin muun muassa liikkuminen, työ ja asuminen.
”Tahtoisin pois tästä liian kiireisestä kaupunkilähiöstä. En saa töitä maaseudulta enkä tahdo matkustaa tolkuttoman pitkiä työmatkoja.” ”Työpaikan puute, asunto.”
Toiseksi kysyttiin: Pitääkö mielestäsi yhteisiä verorahoja suunnata toimiin, joilla Suomen maaseutu pysyy asuttuna? Selvästi yli puolet vastaajista vastasi kyllä.
Tukikohteita löytyi monia: ”Joukkoliikenteen ja muun liikkumisen tukeminen, verohelpotuksia tai tukia yrityksille ja työntekijöille esimerkiksi terveydenhoitoon.”
”Maatalouselinkeinojen tukeminen. Kylien palveluiden tukeminen.”
Suomalaiset pitävät asuinpaikasta riippumatta maaseutua arvossaan ja haluavat sen säilyvän elinvoimaisena.
Näin arvioi kyselyn tuloksia Johanna Niilivuo, joka työskentelee maallemuuton asiantuntijana Suomen Kylät ry:ssä.
”Halu ohjata verovaroja maaseudun kehittämiseen ja asuttuna pitämiseen on vahva viesti päättäjien suuntaan. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta maaseutu todella pysyy asuttuna ja siellä edelleen voi asua ja yrittää”, Niilivuo sanoo.
Esimerkiksi hän ottaa tietoliikenneyhteydet, jotka täytyy saada toimimaan koko Suomessa. Liikkuvia palveluita pitää kehittää jokaisella hyvinvointialueella.
”Uskon, että korona ja Venäjän hyökkäyssota ovat lisänneet suomalaisten ymmärrystä maaseutualueiden merkityksestä. Ne eivät ole vain mökkirantoja ja kansallispuistoja vaan ehdottoman tärkeitä koko maan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.”
”Me tarvitsemme suomalaista ruoan tuotantoa ja suomalainen ruoan tuotanto tarvitsee tekijöitä.”
”En silti näe mitään tarvetta luoda vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin kesken.” Johanna Niilivuo
Viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt etätyö on vapauttanut monet ”pakkokaupunkilaisuudesta”, mikä on näkynyt muuttovoittoisten kuntien määrän lähes kolminkertaistumisena muutaman viime vuoden aikana.
Lähes puolet haluaisi asua maaseudulla, mutta suurimmalle osalle se ei tällä hetkellä ole elämäntilanteen vuoksi realistinen vaihtoehto.
”Esimerkiksi opintojen perässä moni nuori joutuu muuttamaan pois maaseudulta, vaikka haluaisikin edelleen siellä asua. Nuoren kannalta voi ehdottomasti olla hyväkin vaihtoehto vaihtaa välillä maisemaa, mutta toki jatko-opiskelumahdollisuudet ovat kasvavaa tahtia keskittyneet suuremmille paikkakunnille.”
Tämä on jättänyt nuorille vähän valinnanvaraa kaupungin ja maaseudun välillä.
”En silti näe mitään tarvetta luoda vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin kesken. Suurin osa suomalaisista haluaa edelleen asua kaupungissa ja hyvä niin, sillä tarvitsemme yhtä lailla vahvoja kasvukeskuksia kuin elävää maaseutua.”
”Moni laittaa kasvaneen kiinnostuksen koronan piikkiin, mutta se oli nähtävissä jo ennen koronaa.”
Viime vuosina vahvasti esille nousseet trendit, kuten kohtuullisuus, ekologisuus ja omavaraisuus, houkuttavat Niilivuon mukaan ihmisiä muuttamaan maalle.
”Tämä arvomaailman muutos ja viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ovat ravistelleet ihmisiä miettimään, mitkä asiat elämässä todella ovat tärkeitä. Koen, että moni kaipaa nyt rauhaa, turvallista asuinympäristöä, tilaa ja luonnonläheistä asumista.”
Esimerkiksi Maaseutubarometri parin vuoden takaa osoittaa Niilivuon mukaan sen, että merkittävä osa suomalaisista kokee maaseudun hyvän elämän paikkana. Tämän lisäksi voimistunut monipaikkaisuus avaa kunnille mahdollisuuksia houkutella uusia asukkaita.
”Kannustan kuntia suhtautumaan myönteisesti vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin ja kaiken kaikkiaan ottamaan aktiivista roolia mökkien muuttamisessa vakituisiksi kodeiksi. Näin on monissa kunnissa jo tehtykin, hyvinä esimerkkeinä vaikkapa Kemiönsaari, Asikkala ja Puumala.”
TNS Kantar Agri haastatteli kyselyyn 1 086 suomalaista helmikuun puolivälissä. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
- Osaston luetuimmat
