Syksyn kuntavaaleissa on kysymys Suomen suunnasta. Jatketaanko nykyisellä
keskittämisen linjalla, vai harjoitetaanko hajautettua ja ihmisläheistä politiikkaa?
Kataisen hallituksen suurkuntahanke on täysin väärää politiikkaa. Se ei ole kuntauudistus, vaan asumisen, palvelujen ja päätöksenteon keskittämistä.
Mihin kuntaa tarvitaan?
Kunnat huolehtivat lähipalveluista, kuten peruskoulusta, lukiosta, vanhusten hoidosta, lasten päivähoidosta ja terveyspalveluista. Kunnan kautta toteutuu myös lähidemokratia eli asioihin vaikuttaminen.
Keskustalaisessa ajattelussa kunnallinen päätöksenteko on kansanvaltamme kulmakivi. Maltillisia ja järkeviä uudistuksia tarvitaan, mutta kaikissa tapauksissa päätösten kuntien itsenäisyydestä ja mahdollisista liitoksista tulee olla paikallisten
ihmisten ja valtuutettujen käsissä. Pakkoliitoksiin ei pidä suostua missään olosuhteissa.
Mikään kunta Suomessa ei pysty pyörittämään palveluitaan vain omilla verotuloillaan.
Kaikki suuretkin kaupungit
saavat valtionosuuksia. Esimerkiksi Espoo saa 122 euroa asukasta kohden vuodessa. Suurkuntahanke ei ole ratkaisu kuntien rahoitusvajeeseen.
Suurkuntahanke toteutuessaan näivettää maaseudun reuna-alueet, palvelut keskittyvät kuntien keskuksiin.
Byrokratia lisääntyy suurissa
kunnissa, ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet itseään koskeviin asioihin heikkenevät.
Järkevää yhteistyötä kuntien kesken pitää laajentaa ja kehittää. Kuntavaaleissa äänestäjillä on valinnan paikka, jatketaanko Suomessa keskittämispolitiikkaa
vai palataanko ihmisläheiseen lähidemokratiaan.
Asko Veikkola
kesk.
Lapua