VR on parantanut junien nettiyhteyksiä, mutta ministeriö valittaa rahapulaa – "Tämä tuli meille täysin yllätyksenä"

Katvealueilla huonosti toimivista nettiyhteyksistä suivaantuneet junamatkustajat ovat saaneet äskettäin helpotusta, kun VR on asentanut juniin uutta junawifiä eli langatonta verkkoa. Tämä tarkoittaa junien reitittimien ja antennien päivittämistä. Uudet laitteet hyödyntävät kaikkien operaattoreiden 4g- ja 5g-verkkoja.

VR:n asiakaskokemuksesta ja palvelukehityksestä vastaavan johtajan Marika Schugkin mukaan asennuksista on tehty noin 80 prosenttia. Ne ovat kokonaisuudessaan valmiit loppukesästä. Hän kertoo, että VR on investoinut langattoman verkon rakentamiseen lähes viisi miljoonaa euroa.

”Emme ole säästelleet. Olemme investoineet kaikki mitä on tarvittu, että junissa on mahdollisimman hyvä valmius hyvään wifi-yhteyteen”, Schugk sanoo STT:lle.

Schugkin mukaan uusi yhteys on noin viisi kertaa nopeampi kuin vanha. Se on jo näkynyt asiakastyytyväisyydessä, joka on parantunut huomattavasti.

Kun yhteyttä on, videopalavereiden tai Netflixin katsomisen pitäisi onnistua hyvin. Schugk tosin sanoo, että lataamalla videot etukäteen varmistaa videoiden katselun koko matkan ajan. Huonommallakin yhteydellä nettiselailu ja sähköpostien kirjoittaminen onnistuu, Schugk lupaa.

Schugk kuitenkin sanoo, että VR:n satsaus ei ratkaise koko ongelmaa.

”VR ei pysty ratkaisemaan asiaa yksin. On katvealueita, joilta ei löydy tukimastoja langatonta yhteyttä varten.”

Kenen niitä kuuluisi rakentaa? Schugkin mukaan teleoperaattoreille ei ole välttämättä kaupallisesti kannattavaa rakentaa mastoja katvealueille, koska alueilla on todennäköisesti liian vähän pysyvää asutusta.

”Siksi VR on toivonut, että mastojen rakentamiseen osoitettaisiin julkista rahaa. Junamatkailu kasvattaa työssäkäyntialueita, ja se olisi yhteiskunnalle tärkeää.”

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) keskeyttää 4,7 miljoonan euron valtiontukiohjelman, jonka tarkoituksena on ollut parantaa junien nettiyhteyksiä.

”Tämä tuli meille täysin yllätyksenä viime viikolla. Päätöksen perusteluna oli valtiontalouden tilanne”, Schugk kertoo.

LVM on johtanut junakuuluvuuden valmisteluryhmää, jossa mukana ovat olleet teleoperaattorit, VR sekä liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Ryhmässä on valmisteltu valtiontukiavustuksen kohdentamista katvealueille ensisijaisesti pääradalla.

Schugk sanoo, että lähes viidellä miljoonalla olisi päästy parantamaan katvealueita merkittävästi.

”Uutinen on todella valitettava työssäkäyntialueille. Toivon, että asiaa harkittaisiin uudelleen.”

STT ei tavoittanut liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta (ps.) kommentoimaan päätöstä. Liikenne- ja viestintäministeriöstä ei saatu STT:n pyytämää haastattelua, vaan viestintäneuvos Kaisa Laitinen vastasi kysymyksiin ainoastaan sähköpostilla.

Laitinen kertoo viestissään, että ministeriö ei saanut sisällytettyä 4,7 miljoonan euron määrärahan uudelleenbudjetointia lisätalousarvioesitykseen. Alun perin määräraha kirjattiin toissa vuoden lisätalousarvioon viestintäyhteyksin parantamiseksi matkustajajunissa.

”Koska valtiontukiohjelman edellyttämää säädösvalmistelua ja tarvittavaa kilpailutusta ei voida tehdä vuoden loppuun mennessä, liikenne- ja viestintäministeriö keskeyttää valtiontukiohjelman valmistelun”, Laitinen kirjoittaa.

STT kysyi, eikö muutamien miljoonien käyttäminen junamatkalaisia vaivaavaan ongelmaan olisi kannattavaa, jos se esimerkiksi lisäisi junien matkustajamääriä. Tähän Laitinen ei vastaa suoraan vaan kirjoittaa, että LVM pitää edelleen tärkeänä matkaviestinverkon yhteyksien parantamista junamatkustamisen sujuvoittamiseksi.

Määrärahan käyttökohteesta Laitinen kertoo, että rahat oli alustavasti suunniteltu käytettäväksi Helsinki–Tampere-välille pilottihankkeeseen verkkoinfrastruktuurin parantamiseksi.

Vaikuttaa siltä, että mikään yksittäinen taho ei koe olevansa erityisessä vastuussa junien nettiyhteyksien parantamisesta. Kenen tai keiden tehtäväksi ministeriö näkee junakuuluvuuden kehittämisen?

” Liikenne- ja viestintäministeriö on edistänyt junakuuluvuuden parantamista yhdessä VR:n ja teleyritysten kanssa asian monimutkaisesta luonteesta johtuen”, Laitinen vastaa.

Ministeri Ranne kommentoi valtiontukiohjelman keskeyttämistä Helsingin Sanomille keskiviikkona.

”Suuret tuet eivät tätä ratkaise. Rahaa ei ole”, Ranne sanoo.

”Joten jos ei VR itse halua maksaa yhteyksien parantamista asiakkailleen, olemme haastavassa tilanteessa.”

Hänen mukaansa edellisen hallituksen hankkeeseen varaamat noin viisi miljoonaa eivät olisi riittäneet pitkälle.

Ranteen mukaan myös aika tukimallin sorvaamiseksi loppui kesken. Koska toissa vuonna myönnetty määräraha olisi pitänyt käyttää tänä vuonna, olisi hankkeen jatkaminen edellyttänyt rahoituksen uusimista ensi vuodelle. Ranne kuitenkin sanoo, että vaikka hanke päättyy, keskustelut VR:n ja operaattoreiden kanssa jatkuvat.