Drooni voisi kuljettaa vastamyrkyn kyyn puremaan keskelle metsää – ”Ehkä vuoden päästä”, arvioi asiaa edistävä asiantuntija

Drooneja eli lennokkeja on käytetty maailmalla yhä enemmän erilaisissa tilanteissa ostosten kuljettamisista sodankäyntiin. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa kuljetusdroonien hyödyt näyttävät äkkiajattelemalta ilmeisiltä myös terveyspalveluissa.

Mökillä tai Lapin-reissulla sairauskohtauksen saaneelle voitaisiin ilmateitse toimittaa nopeasti ensihoitoa, pelastava lääkeannos, vastamyrkky kyyn puremaan tai sydäniskuri. Suuremmalla kuljetusdroonilla paikalle voi viedä myös lääkärin.

Nämä ovat joitain esimerkkejä käyttötavoista, joita terveydenhuoltoalan asiantuntijat ovat viime vuosina pohtineet Suomessa.

Helsingin kaupungin innovaatioyhtiössä uskotaan, että drooneja nähdään tosielämän tilanteissa terveydenhuollossa hyvin pian.

Suomessa ollaan nyt "hyvin lähellä" droonien käyttöä terveydenhuollossa, sanoo Forum Virium Helsingin EU-projektipäällikkö Renske Martijnse-Hartikka STT:lle.

”Ei vielä ensi viikolla, mutta ehkä vuoden päästä”, Martijnse-Hartikka arvioi.

Euroopassa tapahtuu jo asioita tällä saralla, hän kertoo.

”Britanniassa, Hollannissa ja Sveitsissä sairaaloiden väleillä tehdään jo droonilentoja, tosin nämä ovat vielä melko pieniä hankkeita”, hän kertoo.

Kiinan megakaupungeissa droonilentoja sairaaloiden välillä tehtiin jo koronapandemian aikana.

Suomessa ilmailulainsäädäntö on viime vuosina selkiytynyt droonien lennättämisen osalta, ja myös kaupunki- ja liikennesuunnittelussa droonit on alettu ottaa huomioon.

Tärkeintä Martijnse-Hartikan mukaan nyt olisi se, että esimerkiksi pelastuslaitokset ja hyvinvointialueet sitoutuisivat ottamaan droonit osaksi terveydenhuollon kuljetusverkostoa.

”Sitoutuminen on tärkeää, koska tällaisiin palveluihin on saatava rahoitusta”, hän sanoo.

Loppusyksyllä Helsingissä tehtiin jo onnistuneena pidetty kokeilu tosielämän kriisitilanteen varalta.

Kahden viikon ajan norjalaisvalmisteiset droonit tekivät noin 40 lentoa Helsingin Kyläsaaren ja Laajasalon välillä kuljettaen kasvomaskeja, desinfiointiainetta ja kumikäsineitä Laajasalon terveysasemalle. Lennot ohjattiin Norjasta käsin.

Siinä missä seitsemän kilometrin matka oli henkilöautolla tieliikenteessä kestänyt noin parikymmentä minuuttia, drooneilla matkaan meni vain seitsemän minuuttia, Martijnse-Hartikka sanoo.

”Tämä oli merkittävä aikavoitto”, hän sanoo.

Näin esimerkiksi syrjäseutujen apteekkeihin voitaisiin hankkia nopeasti täydennystä tai laboratorioihin toimittaa verinäytteitä.

Martijnse-Hartikan mukaan kokeilussa opittiin paljon siitäkin, millaisia latauskäytäntöjä sähkökäyttöisille drooneille tarvittaisiin niiden luotettavuuden takaamiseksi.

Ihannetapauksessa droonit vähentäisivät kuljetuksiin kuluvaa työaikaa hoitajapulasta kärsivillä paikkakunnilla ja vapauttaisivat hoitohenkilöstöä varsinaiseen potilastyöhön – varsinkin alueilla, joilla ambulanssin pääsy paikalle voisi kestää pitkään.

Rahoituksen saaminen ei ole ollut ainoa este droonien käyttöön ottamisessa.

Suomessa on paljon alueita, joilla lentäminen on kielletty kansallisen turvallisuuden takia tai esimerkiksi ympäristösyistä. Tämäkään ei Martijnse-Hartikan mukaan ole suuri ongelma droonien lennättäjille, koska ketterille laitteille olisi hänestä helppo löytää vaihtoehtoisia reittejä.

Hän ei ole huolissaan siitäkään, että gps-signaaleja häiritsevien laitteiden eli jammereiden käyttö on yleistynyt Suomessa viime vuosina.

Vaikka jammereiden luvaton hallussapito aiotaan kieltää, on Traficomin mukaan pelkästään alkuvuoden aikana tehty jo yli parisataa ilmoitusta gps-häiriöistä ilmassa.

”Gps-häirintä on muuttunut niin tavalliseksi, että droonioperaattorit ovat löytäneet teknisiä keinoja varmistamaan, että drooneja voidaan suojata häirinnältä”, Martijnse-Hartikka sanoo.

Euroopan maissa on kuitenkin ollut huolta kansalaisten turvallisuudesta ja yksityisyyden vähenemisestä, jos droonit otetaan laajempaan käyttöön. Droonejakin voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin.

Käyttö terveydenhuollossa ja hätätilanteissa saa kuitenkin enemmän hyväksyntää kansalaisilta kuin droonien käyttäminen kaupallisiin tarkoituksiin, kuten ostosten kuljetuksiin.

Viime vuonna EU:n tuella tutkittiin asukkaiden mielipiteitä kuudessa eurooppalaisessa kaupungissa. Helsingissä vastaajista 64 prosenttia piti droonien käyttöä pelastustoimiin hätätilanteissa erittäin hyväksyttävänä.

Samansuuntaisia vastauksia saatiin myös Hampurissa, Tukholmassa, Gdanskissa, Riikassa ja Tartossa.

Osa vastaajista myös liitti droonit ennen kaikkea sodankäyntiin: Ukrainassa sota on parin viime vuoden aikana muuttunut droonisodankäynniksi, mikä on synkentänyt mielikuvia drooneista.

”Havaitsimme myös, että monet eivät todellakaan tiedä paljon mitään drooneista. Tietämyksessä ja opetuksessa drooneista on edelleen suuri aukko”, Martijnse-Hartikka sanoo.