Presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen perjantaina Sotšissa avasi uuden neuvotteluyhteyden. Niinistö on ensimmäinen Venäjällä vieraillut EU:n päämies sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.
”Se vahvistui, että avoimelle keskusteluyhteydelle on tarvetta. Kaikkea ei puhelimitse sanota”, presidentti Niinistö totesi Sotšin ja Kiovan vierailujen jälkeen lauantaina.
”Keskusteluyhteyden avaaminen ja viestien välittäminen on tuiki tarpeellista.”
Niinistön lauantainen Ukrainan-vierailu oli käytännössä välttämätön ja tärkeä jatke Putinin tapaamiselle, Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith arvioi STT:lle.
”Tässä pyritään siihen, että kuunnellaan kaikkia osapuolia. Jos kuvasta olisi jätetty Ukraina pois, vaikka kysymyksessä onkin Suomen kaltainen pieni maa, se olisi ollut heidän ylitseen kävelemistä”, Smith sanoo.
Niinistön ja Putinin suljettujen ovien takana käydystä keskustelusta kerrottiin erilaisia tarinoita eri yleisöille.
Niinistön mukaan kolmetuntisen keskustelujen aiheena oli pääasiassa Ukrainan kriisi. Kremlin mukaan keskusteluissa käsiteltiin lähinnä Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita ja kauppaa.
”Venäläinen tulkinta tilanteesta ei vastannut suomalaista tulkintaa. Tämä jättää valtavasti arvailujen varaan, miten hyvin viesti keskeisestä missiosta on välittynyt”, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi STT:lle.
Aaltola ja Smith jakavat käsityksen, jonka mukaan Sotšissa tapasivat Venäjä ja länsi, eivät Venäjä ja Suomi. Smithin mukaan kuka tahansa Putinin näinä vaikeina aikoina tapaava EU-maan johtaja edustaa länttä ja Euroopan unionia. Aaltola on samaa mieltä.
Niinistön mukaan häneltä on toivottu, että hän jatkaisi yhteydenpitoa kriisin osapuoliin. Niinistö kertoi olleensa lauantaina puhelimitse yhteydessä ”EU:n piirissä ja EU:n ulkopuolelle”.
Hän sanoi olevansa sitoutunut rauhan saavuttamiseen, jos Suomen apua tarvitaan.
EMILIA LAVONEN