Suomen Kuvalehden toimittajan Leena Sharman kirja perussuomalaisista katosi yllättävän nopeasti ale-laareihin. Kustantaja ei uskonut sen kantavan vaalien jälkeen.
Sääli. Puolue on aina tärkeämpi hallituksessa kuin huutamassa oppositiossa tyhjää kurkku suorana.
Leena Sharma teki häikäisevän perusteellista työtä. Lopulta hän meni naimisiin perussuomalaisten varapuheenjohtajan Jussi Niinistön kanssa. Suomalainen versio Tukholman syndromasta?
No, ei median ja politiikan pariutuminen tavatonta ole. Johannes Virolainen, Erkki Tuomioja, Eeva Kuuskoski… Onhan ministeritaso löytänyt kumppaneita toimittajista aina ja päinvastoin.
Yhtenä punaisena lankana Sharma punnitsee omaa asemaansa vaeltaessaan eri puolilla maata. Intialaisen isän ja suomalaisen äidin tytär hyväksytään jopa Lieksan mamu-kriitikkojen keskuudessa. Ehkä aktivistit näyttivät helsinkiläistytölle sunnuntaipuoliaan.
Parhaista pyrinnöistä huolimatta ote on hivenen herraskainen. Mielellään toivotaan vanhojen smp-läisten katoavan kuvasta puolueen suuruutta häiritsemästä. Osin maku tulee perimmäisestä imettäjästä, silloisesta europarlamentaarikko Sampo Terhosta, joka notkeudestaan huolimatta on aika akateeminen tyyppi.
Sharma on lähtöisin Itä-Helsingin lähiöistä. Median pinnalla pörräävien kollegojen kanssa hän ei oikein osaa viihtyä. Mutta sormi suussa hän on myös Myllypuron nykyaktivistien kanssa.
Taitavan toimittajien tekstit pitää lukea huolella, koska tärkeää saattaa olla sivulauseessakin. Kansanedustaja Juho Eerola korostaa, etteivät he tarvitse vaaleissa enemmistöä, 20 prosenttia riittää. Sillä todella pääsee nyky-Suomessa mekaanisesti vallan keskiöön.
Pekka Alarotu
Leena Sharma: Ne.
Kohtaamisia perus-Suomessa.
240 sivua. Otava.