Loppuuko ruokajätteen lasku vihdoin rannikon lähivesillä? ”Hyvä alkutoimenpide”, sanoo Itämeren suojelutoimija aloitteesta
Kaksi kolmesta Suomen satamiin suunnanneista rahtilaivoista ilmoitti purkaneensa jätevesiä tai ruokajätettä Itämereen.Tilaajalle
MSC Preziosa on yksi monista Itämerta halkovista risteilijöistä, joka vieraili vuosi sitten elokuussa Helsingin satamassa. Fantasia-luokan risteilyalus kuljettaa parhaillaan 4000 matkustajaa, jonka omistaa ja operoi MSC Cruises. Kuva: Jarkko SirkiäItämereen laivoista laskettavien jätteiden määrää halutaan alentaa.
Eduskuntaan hiljattain tuotu lakialoite kieltäisi alusten käymäläjätevesien, harmaavesien, kiinteiden jätteiden ja rikkipesurivesien päästämisen mereen Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä.
Lakialoitteessa huomautetaan, että ”ruokajäte ja muut kiinteät jätteet sisältävät myös hienonnettuna runsaasti ravinteita ja siten kiihdyttävät Itämeren rehevöitymistä. Koska satamien kattavat huoltopalvelut koskevat myös kiinteitä jätteitä, tulee tällaisten jätteiden päästämisen täyskieltoa pitää perusteltuna.”
MT nosti yli vuosi sitten esiin hienonnetun ruokajätteen poistamiseen liittyvän ongelman. Tuhannet rahtilaivat ja sadat kansainväliset risteilijät voivat laskea sitä leväkasvuston ravinnoksi rehevöittämään Itämerta.
Harmaavesi tarkoittaa laivoissa syntyvää kylpy-, tiski- ja peseytymisvesiä.
”Ruokajäte päätynee siis jatkossakin mereen, mutta toivottavasti eri paikoissa.” Mia Hytti
Projektipäällikkö Mia Hytti Baltic Sea Action Groupista (BSAG) sanoo, että lakialoitteessa merkittävimmät asiat ovat juuri ruokajätteen ja harmaan veden laskurajoitus, joita ei aiemmin ole mainittu.
BSAG:n kyselyssä vuonna 2020 kaksi kolmesta Suomeen tulleista rahtilaivoista ilmoitti purkaneensa jätevesiä tai ruokajätettä Itämereen.
Rajoituksilla saataisiin siirrettyä ympäristövaikutuksia nykyistä kauemmaksi herkiltä rannikkovesiltä, koska päästörajaksi tulisi 22 kilometriä rannasta.
”Vaikka itse ongelmaa ei sillä vielä ratkaistakaan, voisi sanoa, että aloite on hyvä alkutoimenpide toimintaketjussa, joka tähtää tulevaisuudessa laajempiin kieltoihin. Samalla se herättää myös julkista keskustelua.”
Hytin mukaan ruokajätteen varastointi ja maihin toimittaminen ei ole rahtilaivoilla ylitsepääsemätön ongelma, koska sitä syntyy verrattain vähän.
”Isoilla risteilyaluksilla tilanne on hankalampi, koska ruokajätettä tulee laskennallisesti yli kaksi kiloa matkustajaa kohden vuorokaudessa. Tuote kerrostuu ja jämähtää varastotankkiin parissa päivässä.”
Ongelma ei lain läpimentyä kokonaan häviäisi, mutta meren ravinnetilanne todennäköisesti kehittyy nykyistä parempaan suuntaan.
”Ruokajäte päätynee siis jatkossakin mereen, mutta toivottavasti eri paikoissa. Laki toimii pontimena jätteen toimittamiseksi maihin ja sen hyötykäytön edistämiselle.”
Helsingin satamaan saapui tänä vuonna 163 000 kansainvälistä risteilymatkailijaa.
Vakituisesti Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat tyhjentävät jo jätteensä satamissa.
”Uskomatonta kyllä, rahtialukset voivat tätä kirjoittaessani laskea jätteensä mereen täysin laillisesti.” Pauli Aalto-Setälä
Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) on lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
”Uskomatonta kyllä, rahtialukset voivat tätä kirjoittaessani laskea jätteensä mereen täysin laillisesti, vaikka satamien huoltopalvelut mahdollistaisivat jätevesien pumppaamisen talteen. Itämeren liikenteestä 95 prosenttia on rahtialuksia”, Aalto-Setälä kirjoittaa Instagram-tilillään.
Itämeren aluspäästöt
Itämerellä liikennöi päivittäin noin 2 000 rahtialusta, joilta päätyy noin 25 000 henkilön käymäläjäte- ja harmaavesiä valtaosin mereen.
Helsingissä vieraili tänä vuonna 163 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa, joilta jokaiselta kertyy noin 2 kiloa ruokajätettä päivässä.
Käymäläjätteiden laskeminen Itämereen on risteilijöiltä ja matkustaja-aluksilta kiellettyä.
Lähde: BSAG, Helsingin satama
Lakialoitteessa mainitaan, että haitallisten jätevesien lisäksi nykyinen oikeustila on luonut tilanteen, jossa kiinteiden jätteiden eli pääasiassa ruokajätteiden päästäminen aluksesta mereen on käytännössä sallittu.
Kiinteiden jätteiden poistaminen laivasta mereen on kielletty, mutta kielto vesittyy nykyisen lain lievennyksellä.
Poistamiskieltoa lievempiä MARPOL-yleissopimuksen V liitteen määräyksiä voidaan noudattaa silloin, kun käytössä on Liikenne- ja viestintäviraston tyyppihyväksymä kiinteän jätteen hienonnuslaitteisto.
Aloite on siirretty liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyyn.
Suomen merenkulkua koskeva ympäristölainsäädäntö muodostuu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) säädöksistä, EU-direktiiveistä, Helsingin komission (HELCOM) suosituksista sekä kansallisesta lainsäädännöstä.
- Osaston luetuimmat
