Suomesta on tullut jäykkä ja byrokraattinen yhteiskunta. Jäykkyydessä ja rajoittamisessa on yksinkertaisesti menty liian pitkälle. Tämän muuttamiseen tarvitaan nopeasti koko yhteiskunnan asenneilmapiirin muutosta.
Pienen yrityksen, kuten pienen maankin, kilpailuetu voi perustua joustavuuteen. Olosuhteet, jotka sallivat luovuuden ja nopean reagoinnin, kannustavat uusien ratkaisujen löytämiseen.
Esteitä liiketoiminnan ja työn syntymiseksi on purettava. Suomen on palattava takaisin tolkun yhteiskunnaksi, jossa jatkuvan sääntelyn lisäämisestä siirrytään sen vähentämiseen. Tämä asenteellinen ja toiminnallinen muutos on yksi vastaus siihen, miten Suomi saadaan takaisin kasvun uralle ja lisätään suomalaista työtä.
Muistin virkistämiseksi listasimme muutaman esimerkin lähiaikojen säädösmuutoksista, velvoitteista ja kiristyksistä, jotka ovat omiaan vähentämään suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten riskinotto- ja kasvuhaluja:
- kuljettajien koulutusvelvoite kaikille toimialoille
- Yle-vero
- opastekylttien lupamenettely
- elintarvikevalvonnan Oiva-hymiö
- polttoaineveron korotus
- pankkiveron käyttöönotto
- loman siirtämisen oikeus sairastapauksissa
- pääoma-, perintö- ja lahjaveron kiristäminen
- rakennusalan tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle
- CE-merkintäpakko
Näistä CE-merkintäpakko on mielestämme ainoa, jonka uskomme lisäävän yritystemme
kilpailukykyä maailmalla. Tuotteen valmistaja vakuuttaa
CE -merkinnällä tuotteen täyttävän sitä koskevat EU:n direktiivien vaatimukset, jolloin tuotteelle on myös tehty vaaditut tarkistukset.
Oiva-hymiön (oivallinen, hyvä, korjattava, huono) taustalla on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima valvonta, joka kohdistuu elintarvikealan yrityksiin.
Tarkastuksen tulos määräytyy sen perusteella, mikä on tarkastettujen kohtien heikoin. Raportti voi siis sisältää usean oivallisen tuloksen, mutta yhden korjattavan, jolloin tarkastuksen tulokseksi tulee korjattavaa. Sen seurauksena
Oivan ”ruttunaamatarra” liitetään yrityksessä kaikista näkyvimmälle paikalle kuluttajien karkottamiseksi.
Onko tämä järkevää toimintaa ja resurssien käyttöä, ja lisääkö tämä pk-yritysten motivaatiota? Vastauksemme on ei.
Useiden edellä mainittujen esimerkkien osalta perusteena lienee ylisuuri julkinen sektori, sen tuottamattomien töiden kasvattaminen ja tulojen
pönkittäminen.
Suomalaiset pk-yritykset ja erityisesti mikroyritykset kantavat vastuun uusien työpaikkojen syntymisestä. Me tarvitsemme pk-yritysten yrittäjien motivaatiota riskinottoon, oman yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen, koska vain niin syntyy uutta työtä.
Löytyykö nyt rohkeutta suunnanmuutokselle? Esteiden ja byrokratian sijaan on yrityksissä kaikki voimavarat panostettava oman kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden vahvistamiseen sekä viennin kasvuun.
Jyrki Mäkynen
varapuheenjohtaja
Suomen Yrittäjät
Minna Sillanpää
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät