Kuudesluokkalaisista lapsista enää runsas puolet on uimataitoisia – epävarmuus omasta kehosta syö intoa uintitunneille osallistumisesta
Tuoreen uimataitotutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten uimataito on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin kolme neljästä lapsesta oli uimataitoinen.
Tutkimuksen mukaan koronavuodet heikensivät lasten uimataitoa. LEHTIKUVA / ONNI OJALA.Kuudesluokkalaisista lapsista enää runsas puolet on uimataitoisia. Tuoreen uimataitotutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten uimataito on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin kolme neljästä lapsesta oli uimataitoinen.
Pohjoismaisen uimataitomäärityksen mukaan ihminen on uimataitoinen, jos pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Tutkimuksen mukaan koronavuodet heikensivät lasten uimataitoa. Opetussuunnitelmaan kirjatut uinnin tavoitteet toteutuivat vaihtelevasti eri kunnissa jo ennen koronapandemiaa, eikä korona-aika helpottanut tilannetta.
”Oppilaiden ja opettajien mukaan yli puolessa kouluista ei järjestetty uintitunteja koronarajoitusten vuoksi lainkaan. Huolestuttavaa on, että uinninopetuksen määrät eivät näyttäneet vielä ainakaan keväällä palautuneen koronaa edeltävän ajan määriin”, sanoo apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan lapsia innostavat osallistumaan koulujen uintitunneille eniten vapaa-ajalla uimahallissa käyminen ja kaverit. Korona-aikana uintitunneille osallistumista esti lasten mukaan uintituntien puuttuminen, mutta niiden lisäksi myös epävarmuus omasta kehosta ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä.
Epämiellyttäviä ja epävarmuuden tunteita kokivat tutkimuksen mukaan etenkin kaikkein heikoimman uimataidon omaavat lapset.
”Tällaisten tekijöiden huomiointi edellyttää opettajilta sensitiivisyyttä ja hienotunteisuutta, mutta myös enemmän yksityisyydensuojaa lisääviä ratkaisuja uimahallien puku- ja suihkutiloihin”, sanoo Sääkslahti.
Tutkimuksen mukaan kouluilla on tärkeä rooli erityisesti heikomman uintitaidon omaavien lasten uintitaidon kehittymisessä. Vaikutuksensa on myös lapsen huoltajien ja koulun ulkopuolella järjestettävien uimakoulujen panoksella.
Kuudetta kertaa toteutetussa uimataitotutkimuksessa havaittiin nyt ensimmäistä kertaa eroja sukupuolten välillä. Kuudesluokkalaisista pojista kolme viidestä, tytöistä puolet ja muunsukupuolisista kaksi viidestä ilmoitti olevansa uimataitoisia. Täysin uimataidottomia oli noin 2–5 prosenttia lapsista.
Uimataitotutkimukseen osallistui nyt ensimmäistä kertaa myös esiopetukseen osallistuvia lapsia huoltajineen.
Eskarilaisista runsas puolet arvioi olevansa tosi tai aika hyviä uimaan. Lasten arviot omasta uimataidostaan olivat hieman heidän huoltajiensa arvioita myönteisempiä.
Tutkimuksen mukaan esiopetus näyttää olevan otollista aikaa uimataidon alkeiden opettamisessa lapsille, minkä vuoksi uintiopetuksen laajentamista esiopetuksen sisällöksi voisi olla hyvä harkita.
”Esiopetusikäisillä lapsilla on lähtökohtaisesti hyvin myönteinen suhtautuminen uintiin. Kuusivuotiaat ovat innokkaita opettelemaan uusia asioita ja nauttivat vedessä olemisesta”, sanoo Sääkslahti.
Uimataitotutkimus toteutettiin keväällä 2022. Siihen osallistui noin 1 800 kuudesluokkalaista, lähes 70 rehtoria ja noin 70 kuudennen luokan opettajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksen toteuttivat Suomen Uimaopetus- ja He.ngenpelastusliitto, Jyväskylän yliopisto ja Opetushallitus. Esiopetusikäisiä lapsia tutkimukseen osallistui noin 220 ja heidän huoltajiaan noin 380.
- Osaston luetuimmat
