Maahanmuutto oli alkuvuonna erittäin vilkasta − määrät kasvoivat jopa viime vuodesta

Maahanmuutto oli erittäin vilkasta alkuvuonna. Tilastokeskuksen mukaan tammi- ja helmikuussa maahanmuuton ja nettomaahanmuuton määrät olivat jopa korkeammat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vuonna 2023 maahanmuuton ja nettomaahanmuuton määrät olivat tilastointihistorian korkeimmat.

Osa viime vuoden kasvusta johtui siitä, että tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan edellisenä vuonna saaneilla ukrainalaisilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa maaliskuusta alkaen.

”Ukrainan kansalaiset olivat myös tämän vuoden tammi–maaliskuussa selvästi suurin maahan muuttaneiden ryhmä. Heitä oli maahanmuuttajista noin 4  700 eli melkein kolmannes”, kertoo yliaktuaari Joonas Toivola Tilastokeskuksesta tiedotteessa.

Ilman maahanmuuton vaikutusta Suomen väkiluku olisi laskenut reilulla 4  300 ihmisellä.

Tilastokeskuksen ennakkotiedoista selviää myös, että Suomen syntyvyys on pysynyt alkuvuoden aikana ennallaan. Alkuvuoden aikana syntyi 10 739 lasta, mikä on 283 lasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Kahdentoista viime kuukauden ennakollinen hedelmällisyysluku oli 1,26, joka on sama kuin viime vuoden aikana. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku kasvoi tammikuun alun ja maaliskuun lopun välillä reilulla 7  300 ihmisellä. Väestönkasvua piti alkuvuodesta yllä maahanmuutto ulkomailta, joka kasvoi viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14  485 ihmistä ja Suomesta ulkomaille 3  063.