Itämeren lohia uistellaanvielä ilman saalisrajoitusta
Lohenuisteluvene haravoi merta laajalti sivuplaanareiden avulla. Tässä veneessä on kymmenen vapaa. Teppo Kosonen Kuva: Viestilehtien arkistoKalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä haluaa nostaa keskusteluun trollauksen eli eteläisen Itämeren luonnonlohen meriuistelun. Myllylän mielestä luonnonlohen hävikki on suurta, kun sadat venekunnat uistelevat kymmeniä päiviä vuodessa.
Bornhomin vesillä järjestetään kolmepäiväisiä uistelukilpailuja. Viime vuonna kisassa saatiin 1 400 lohta, suurimmaksi osaksi luonnonlohta.
Tänä vuonna vastaavissa kilpailuissa oli 330 venekuntaa. Myllylä arvioi saalismääräksi ainakin 1 500 lohta, etupäässä luonnonlohta.
”Uistelemalla saatuja luonnonlohia ei lasketa mihinkään kiintiöön. Hävikki on suuri”, Myllylä sanoo.
Saamiensa tietojen pohjalta Myllylä arvioi, että Tanskan ja Ruotsin alueella on 300–1 000 uisteluvenettä. Uistelupäiviä kullekin veneelle kertyy 30–100.
Keskimääräinen päiväsaalis voi olla kymmenen lohta, suomalaisten meriuistelijoiden saalistietojen mukaan jopa 50 lohta päivässä.
”Virallinen EU-kiintiö on noin 100 000 lohta. Ohi kiintiön vetouistellaan vähintään 90 000 lohta vuodessa”, Myllylä laskee.
Itämeren lohen vapasaaliista ei ole kunnollisia tilastoja. Ainakaan riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei uistelulohien määrää tiedä.
Laitoksen tutkija Pentti Moilanen arvioi merialueen vapapyynnin osuudeksi saman kuin koko Suomessa, lähes 60 prosentiksi. Tällä perusteella uistelijoiden lohisaalis olisi hieman yli 20 tonnia.
”Merialuekohtaiset arviot ovat niin epätarkkoja, että niitä ei voi esittää”, Moilanen toteaa.
Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston elinkeinokalatalousyksikön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam harmittelee saalistilastoinnin epätarkkuutta. Tilastojen on parannuttava, jos EU:n esittämä Itämeren lohiasetus tulee voimaan.
Asetus vaatisi nykyistä tarkemmat tiedot saalismääristä. Myös vapaa-ajankalastajille voitaisiin säätää velvollisuus ilmoittaa lohisaaliit.
”Emme halua tarpeetonta hallinnollista taakkaa, mutta vapaa-ajankalastajienkin saalis pitäisi haarukoida jotenkin. Ei ole oikein, että vain ammattikalastajien pitää säännellä pyyntiä ja harrastajat voivat saaliita paisuttaa”, Bondestam sanoo.
EU käsittelee parhaillaan Itämeren lohiasiaa ja arvioi tarvetta ohjata myös vapaa-ajankalastusta.
Bondestamin mukaan asetuksen käsittely saatetaan saada päätökseen jo ensi vuonna. Asetus koskisi kaikkia EU-maita ja toisi mahdollisesti muutoksia lohien uisteluun myös Bornholmin vesillä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat