Talvimyrsky ei lannistanut – Pihabongareita ennätysmäärä viime viikonlopun tapahtumassa

Viime viikonloppuna pidetty BirdLife Suomen pihabongaustapahtuma on saamassa uuden osallistujaennätyksen. Tiistaina tapahtuman verkkosivulle havaintojaan oli ilmoittanut yli 23 000 lintubongaajaa.

”Arvioni on, että ihmisillä on ollut tänä vuonna myrskyn takia hyvin aikaa osallistua tapahtumaan”, BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo.

Tapahtumassa havaittiin tavanomaisia talvilintuja. Kevätmuutto kuitenkin lähestyy. Ensimmäisinä muuttolintuina Suomeen saapuu muun muassa laulujoutsenia.

”Laulujoutsen on usein sisämaassa kevään ensimmäinen muuttolintu. Niitä saapuu helmikuussa, mutta leutoina vuosina laulujoutsenia voi nähdä jo tammikuun puolella”, Söder­sved sanoo.

Viimeistään maaliskuussa lintujen muuttoliikenne alkaa vilkastua. Huhti–toukokuussa taivaalla nähdään jo muuttomatkalla olevia lintuparvia.

Muutto on kiivaimmillaan toukokuussa, kun suuri joukko hyönteissyöjälintuja palaa Suomeen.

Linnut eivät välttämättä palaa kuoriutumisseuduilleen. Hyvän pesäpaikan löytäneet vanhemmat voivat sen sijaan tulla kerta toisensa jälkeen samaan paikkaan pesimään.

Jotkin linnut osaavat suunnistaa jopa samaan puuhun, missä ne ovat aiemmin pesineet. Esimerkiksi telkkä voi palata samaan pönttöön uudelleen ja uudelleen.

Linnut löytävät perille magneettiaistinsa ja suunnistustaitonsa avulla. Ne voivat käyttää taivaankappaleita kompassina ja tunnistavat maamerkkejä.

Viime viikonlopun Pihabongauksen aikana nähtiin myös voimakas talvimyrsky Valtteri. Siitä huolimatta lintuja liikkui tavalliseen tapaan.

Linnut välttävät liikkumista navakan tuulen puhaltaessa. Silti myös niiden on etsittävä ruokaa. Joillakin lintulaudoilla on voinut käydä jopa tavallista kovempi kuhina, kun linnut ovat hankkineet syötävää myrskyn salliessa.

Tänä vuonna myös marjoja syöville linnuille on ollut tarjolla runsaasti ruokaa. Esimerkiksi mustarastaita havaittiin nyt enemmän kuin koskaan ennen.

Marjojen loppuessa linnut kuitenkin lähtevät lounaaseen etsimään syötävää. Södersvedin mukaan "syysmuutto" voi siis alkaa vielä helmikuussakin.

Pihabongausta on järjestetty vuodesta 2006 lähtien.

Vuonna 2015 tapahtuman osallistujamäärä oli ensimmäistä kertaa yli 20 000. Södersvedin mukaan tapahtuman suosio on vakiintunut viime vuosina.

Lähes kahden vuosikymmenen aikana on kertynyt myös kasapäin tilastotietoa lintujen talvehtimisesta Suomessa.

Pihabongauksen tuloksien perusteella saa hyvän käsityksen pitkän aikavälin muutoksista.

Pikkuvarpusia ja käpytikkoja havaitaan nyt enemmän kuin vuonna 2006. Sen sijaan esimerkiksi harakka- ja varpushavainnot ovat olleet laskussa monta vuotta.

Södersvedin mukaan lisääntyneitä käpytikkahavaintoja voi selittää muun muassa se, että ne osaavat hyödyntää lintulautojen antimia muita tikkalajeja paremmin.

Sen sijaan varpusten vähenemiselle ei ole löydetty selkeää syytä. Södersved kertoo, että sama trendi on kuitenkin havaittu kaikkialla Euroopassa.