Eläkekaton käyttöönotolle ei Eläketurvakeskuksen (EKT) mukaan ole perusteita.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) vastaanotti torstaina työn, jossa Eläketurvakeskus päivitti vuoden 2009 selvitystään.
Rädyn mielestä selvitys ei puolla eläkekaton käyttöönottoa Suomessa.
Eläkeläisten tuloeroihin katto ei ole ratkaisu. ”Se voi pikemminkin kasvattaa tuloeroja”, Räty arvioi.
Viljelijät ja muut yrittäjät ovat ainoa ryhmä, joilla suurten työtulojen eläkekarttumaa rajoitetaan. Eläkkeen määrä lasketaan työtulosta.
Maatilan jokainen peltohehtaari kartuttaa myel-työtuloa 1 600 euroa. Karttuma jää 24 euroon 62 myel-hehtaaria ylittäviltä hehtaareilta.
”Verotuksen perusteella työtuloa voidaan korottaa”, johtaja Antti Huhtamäki Melasta sanoo.
ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala katsoo, että myel-työtulojen määräytymistä on tarpeen tarkastella aika ajoin, kuten palkansaajilla.
Tilakoko suurenee.
”Johtopäätösten teko kuuluu edunsaajien ja maksajien edustajille”, Rantala sanoo.
Nokian entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin eläkkeestä nousi keväällä kohu, minkä takia selvitys uudistettiin.
Elop sai 5 900 euron eläkkeen Suomesta neljän vuoden urastaan Nokiassa. Keskiverto eläke vuosikymmenien työstä on 1 549 euroa, viljelijöillä alle tonni.
Johtajasopimukset sisältävät usein lisäeläkkeitä lakisääteisen eläkkeen päälle.
Lisäetuja eläkekatto ei leikkaisi.
Räty arvioi eläkekaton nostavan tavallisten palkansaajien eläkemaksuja. Suurituloisilla ne pienenisivät. Hyvätuloisille syntyisi erillinen eläkejärjestelmä.
”Maksujen korotus kohdistuisi ihmisille, joiden tulot jäävät eläkepalkkakaton alapuolelle”, selvittäjät laskevat.
JUHANI VIITALA