Vaalimainoksia vandalisoidaan aiempaa enemmän – keskustan ehdokkaan kimppuun käytiin Jyväskylässä ja perussuomalaisten Helsingissä
Yleisimpiä vaalihäirinnän tapoja ovat vihapuheen viljely somessa ja huutelu vaaliteltoilla, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
Eduskuntavaalien vaalimainoksia Espoon keskuksessa 21. maaliskuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / LehtikuvaVaalimainoksia on tuhottu eduskuntavaalien alla jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
Vaalimainoksia tuhotaan eri puolilla maata.
Esiin on tullut tapauksia, joissa kaikki alueen mainokset on tuhottu. Silloin kyse on yleisestä vandalismista.
”On ollut pojankoltiaisten yleistä hupia kautta vuosikymmenten ruveta sotkemaan ja hävittämään vaalimainoksia”, kertoo Jääskeläinen.
Jos tuhoaminen kohdistuu tietyn puolueen mainoksiin, takana on Jääskeläisestä varmasti on enemmän poliittisia tarkoituksia.
Keskustan kansanedustajan ja eduskuntavaaliehdokas Joonas Köntän kimppuun käytiin Jyväskylän keskustassa. Könttä kertoi asiasta Twitterissä.
”Hän alkoi ensin soittaa suutaan ja haukkumaan. Sen jälkeen hän tönäisi rinnuksista minua taaksepäin. Ymmärsin onneksi perääntyä”, Könttä toteaa Iltalehden haastattelussa.
Könttä selvisi tilanteesta vammoitta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun hän kertoo kokeneensa vastaavaa kampanjatilaisuudessa. ”Täytyy varmaan jatkossa varmistaa, että ei ole yksin kampanjoimassa.”
Hyökkääjä oli tapahtumahetkellä selvästi päihtynyt.
Myös perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Tom Packalén kertoo, että häntä häiriköitiin ja tönittiin kampanjoinnin yhteydessä Helsingin Malmilla maanantaina.
Tilanne käynnistyi, kun mies oli mennyt häiriköimään Packalénin kampanjatyöntekijää, Iltalehti kertoo.
”Kun menin juttelemaan hänelle, hän sanoi, että jos hän lyö, minä putoan siihen. Hän tuli aivan iholle kiinni ja töni minua rinnalla.”
Packalén kertoo Iltalehdelle, että ei ole aikaisemmin kokenut vastaavaa.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin kimppuun käytiin vuorostaan lauantaina Helsingissä.
”Valitettavasti näitä on silloin tällöin”, sanoo Jääskeläinen.
Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla silloinen ulkoministeri Timo Soini joutui päällekarkauksen kohteeksi Vantaalla Korson maalaismarkkinoilla.
Toisessa tapauksessa vasemmistoliiton ehdokkaan käteen käytiin kiinni Helsingissä.
”Päällekarkaukset ovat onneksi harvinaisia ja toivottavasti myös sellaisiksi jäävät”, Jääskeläinen sanoo.
Yleisimpiä vaalihäirinnän tapoja ovat vihapuheen viljely somessa ja huutelu vaaliteltoilla.
Kyberhyökkäyksiä ei ole havaittu, Jääskeläinen kertoo. Myöskään puolueilla ei ole ollut suurempia ongelmia kyberturvallisuuden kanssa.
Verkkohyökkäyksiin on varauduttu. Myös puolueita on kehotettu olemaan kyberturvallisuusasioissa huolellisia. ”Se viesti on näköjään mennyt perille.”
”Yleisvaikutelma tällä hetkellä on, että kokonaistilanne on rauhallinen”, Jääskeläinen tiivistää.
Edit. Juttuun lisätty Tom Packalénin tapaus 28.3.23 klo 9.02.
- Osaston luetuimmat
