Kuitupuun ylitarjonta jarruttaatukkikauppaa Pohjois-Suomessa
Metsäkoneyrittäjä Jukka Mikkola hakkasi harvennusleimikkoa maanantaina Lohjalla. Tukit menevät Versowoodille ja kuitupuut Stora Ensolle. SARI GUSTAFSSON Kuva: Viestilehtien arkisto”Tukkikauppa kävisi hyvin, mutta Pohjois-Suomessa ei hankintakuiduille ole oikein kysyntää ja se tietysti vaikuttaa tukin hakkuisiin”, sanoo Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi. Pölkyn sahat ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella ja Kajaanissa.
Kuitupuita on Virranniemen mukaan nyt paljon pinoissa rautateiden varsilla ja tehtaiden pihoilla.
Moni metsänhoitoyhdistys on joutunut keskeyttämään hakkuut, kun kuitupuulle ei ole osoitetta.
”Heikko kuitupuun kysyntä heijastuu tukkikauppaan, koska pohjoisessa jokaista tukkikuutiota kohti pitää hakata melkein kolme kuutiota kuitua.”
Pölkky Oy aikoo ostaa tukkia tänä vuonna viimevuotisen määrän, vaikka sahatavaran markkinatilanne on huonompi kuin viime vuoden alkupuolella.
”Puuntarve on kova. Meillä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia vähentää tuotantoa. Enkä oikein jaksa uskoa, että markkinatilanne tästä enää huonompaan suuntaan menee”, Virranniemi arvioi tulevaa.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ovat ostaneet puuta yksityismetsistä tänä vuonna seitsemän miljoonaa kuutiometriä, mikä on yli neljänneksen vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Pääsiäisen jälkeisellä viime viikolla teollisuus osti 389 506 kuutiometriä. Se oli noin 30 000 kuutiometriä vähemmän kuin viime vuoden pääsiäisviikolla, mutta lähes 60 000 kuutiota enemmän kuin vastaavalla lyhyellä viikolla vuonna 2013.
Koskisen Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo, että tämän vuoden alun pieniin ostomääriin suurin syy oli toinen perättäinen leuto talvi.
”Ostajilla oli edellisen talven jälkeen talvileimikoita paljon varannoissa. Siksi talvileimikoita ei voitu ostaa.”
Nyt puukaupassa ollaan Joensuun mukaan palaamassa normaaliin päiväjärjestykseen. Hän uskoo, että vauhti paranee.
”Kesäleimikoiden ostotarpeet ovat ainakin meillä ihan normaalit. Jalostamme kuusta, mäntyä ja koivua, ja kaikkien niiden perässä juostaan.”
Koko vuoden ostotarpeen Joensuu arvioi olevan jopa aavistuksen suurempi kuin viime vuonna.
”Ei se ainakaan pienempi ole.”
Stora Enso muuttaa Varkaudessa hienopaperikoneen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi kartonkikoneeksi. Muutos lisää havukuitupuun käyttöä 1,1 miljoonaa kuutiometriä.
UPM:n sellutehtaan laajennus Kouvolan Kuusanniemessä lisää kuitupuun tarvetta 700 000 kuutiometriä.
Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala sanoo, että harvennuspuun kysynnässä Varkauden investointi alkaa näkyä Keski- ja Itä-Suomessa syksyllä.
Tänä vuonna Stora Enso on ostanut puuta Ojalan mukaan lähes yhtä paljon kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Kuusitukista on tehty kauppoja hieman vähemmän, mikä kertoo kuusisahatavaran huonosta menekistä.
Stora Enson koko vuoden puuntarve säilyy jokseenkin viime vuoden tasolla.
”Alueittain järjestys ostolistalla vähän vaihtelee. Itä- ja Keski-Suomessa kesäkorjuukelpoiset harvennukset ja mäntytukki ovat kärjessä. Etelässä niiden lisäksi vielä kuusitukki, koska siellä sahat käyttävät pääsääntöisesti kuusta”, Ojala luettelee.
Suomeen tuotiin tammikuussa 0,65 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Määrästä puolet oli koivukuitupuuta, kertoo Luonnonvarakeskus.
Puun tuonti väheni edellisvuodesta 13 prosenttia ja 28 prosenttia edeltävän kymmenen vuoden tammikuiden keskiarvosta.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat