Lämpökamera osoittaa armotta rakennuksen energiavuodot – katso videolta, mitä erikoiskameran näkymä paljastaa

Kohonneet energiakustannukset pitävät rakennuskiinteistöjen omistajia varpaillaan. Moni investoi aurinkopaneeleihin, mutta tärkeä osa energiatehokkuutta on rakennuksen riittävä tiiveys.

Jos rakennuksessa on kylmää ja vetoista, lämpökameralla tehtävä kuvaus määrittää nopeasti rakenteita rikkomatta lämpövuotokohdat. Samaa selviää, onko kyseessä eristyspuute, ilmavuoto, kylmäsilta tai mahdollisesti kosteusvaurio.

Jo olemassa olevan rakennuskannan lämpökuvauksen rinnalla samaa tekniikkaa hyödynnetään jo rakennus- ja korjaushankkeiden aikana omakotitaloja isommissa hankkeissa.

Luokkatilan nurkassa näkyy lämpökuvauksessa ilmavuoto, mutta sen mittauksessa saama indeksiluku ei edellytä korjaustoimia tässä vaiheessa. Kuva: Johannes Tervo

Ilmajoella kunta rakennutti uuden päiväkodin Munakkaan noin vuosi sitten. Kunnan tekninen johtaja Paavo Perälä kertoo, että päiväkodin urakoitsijalle kerrottiin jo rakennusvaiheessa lämpökuvauksella tehtävästä laadunvalvonnasta.

”Tällä kertaa katsomme, tarvitsemmeko lämpökuvausta myös kylän koulurakennukseen. Osa siitä on saneerattu muutama vuosi sitten”, Perälä sanoo.

Sekä koulu että päiväkoti on liitetty maalämpöön. Myös ilmalämpöpumppu ja lämmön talteenotto ovat käytössä.

Rakennushankkeen valvonnasta sekä lämpökuvauksesta vastannut Esa Kemppainen Proleader Oy:stä pitää menetelmää kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisenä. Tällöin myös urakoitsija tietää, että rakentamisen laatua analysoidaan tarkasti. Ongelmapaikkoihin päästään tarvittaessa ajoissa kiinni.

”Tiiveysmittauksen vaikutus näkyy euroissa. Vuotoilmapaikat halutaan saada jo rakennusaikana selville, jotta ne voidaan korjata järkevästi samalla kertaa”, Kemppainen sanoo.”

Kyläkoulun ulkovaippa on saneerattu muutama vuosi sitten, eikä vuotokohtia ilmene. Ulko- ja sisälämpötilan ero pitää lämpökuvauksen hetkellä olla vähintään 10 astetta. Kuva: Johannes Tervo

Infrapunasäteilyn mittaaminen keksittiin jo vuonna 1929. Nykyaikaiset ammattilaiskamerat pystyvät mittaamaan kohteen asteen kymmenesosien tarkkuudella. Hyvälaatuinen kamera maksaa helposti lähes 20 000 euroa.

Rakentamista säätelevä rakennusmääräyskokoelma määrittelee lämpökuvauksen laitteiston ja kuvaajan pätevyyden.

Ilmankosteus, lämpötilaero ja yli- tai alipaine suhteutetaan alle asteen tarkkuudella kuvattavan kohteen arvoihin.

”Siinä paljastuu välittömästi, onko esiin tulevan vuotokohdan saama indeksiluku liian alhainen, alle 61. Silloin siihen pitää puuttua asumisterveysasetuksen perusteella”, Kemppainen sanoo.

Lämpökameratekniikalla tehtävä rakennuksen kuvaus antaa ammattilaistason tiedon mahdollisista energiavuodoista. Kuvia on Kemppaisen mukaan helppo ottaa, mutta tärkein, tulkinta, vaatii rakennusfysiikan tuntemista.

Munakan koulun saneerausosan luokasta löytyi nurkasta kohta, jossa lämpökamera näyttää sinistä aluetta.

”Kyse on pienestä ilmavuodosta. Vuoto ei kuitenkaan ole niin vakava, että se vaatisi toimenpiteitä”, Kemppainen sanoo.

Omakotitaloja kuvataan usein kuntomittausten yhteydessä, kun omistaja vaihtuu.

”Rakennuksen tiiveydestä ei isommin välitetty vielä 1980-luvulla, jolloin tulin alalle. Nyt sillä on valtava merkitys.”

Yksivaiheisen lämpökuvauksen hinta liikkuu sadoissa eurossa. Suurin työ ei ole kuvauksessa, vaan tulosten analysoinnissa.

”Tiiveysmittaus ja vuotoilmapaikallistus kertovat, miten näillä energian hinnoilla rakennuksesta saa nykyistä paremman – se on selvää säästöä”, Kemppainen sanoo.

Muutama aurinkokenno maksaa tuhansia euroja, mutta tiivistyksellä voi Kemppaisen mukaan päästä kennoja suurempaan säästöön.

”Vielä ei ryntäystä ole näkynyt ainakaan meillä, vaikka uskon, että asiaa monessa keittiössä pohditaan.”