

Yrittäjä Petri Lehtinen aloitti koneurakoinnin 2000-luvun alussa avohakkuiden maanmuokkauksilla ja laajensi myöhemmin toimintaa teiden kunnossapitoon ja peruskorjauksiin.
Teiden hoitoon käytettävien rahojen tinkimisen vaikutuksista Lehtisellä on selvä näkemys.
”Metsäautotiet alkavat olla valtion yleisiä teitä paremmassa kunnossa.”

Lehtisen yritys huolehtii 500 kilometriä sorateiden lanauksia ja urakoi myös teidenvarsivesakoiden raivauksia ja niittoja. Lanauskalustona on traktorin nostovarsiin kiinnitettävä lana ja pitkä hinattava lana.
”Vuosi sitten hankin käytetyn tiehöylän eli vanhan kunnon tiekarhun. Se on osoittautunut teiden peruskorjauksissa ja kunnostustöissä monipuoliseksi koneeksi”, Lehtinen kiittelee.
”Metsäautotiet alkavat olla valtion yleisiä teitä paremmassa kunnossa.”
Kapeiden sorateiden kunnostuksissa tiehöylällä vedetään tien reunasta mahdollinen käyttökelpoinen maa-aines tiealueelle, sitten ajetaan ravin sisäluiska. Viimeistely sekä mahdollisten kivien poisto tehdään kaivurilla. Sorastuksen jälkeen tie saa lopullisen muotonsa.
”Jos tienvarsi on ennättänyt vesoittua, niin silloin kunnostaminen alkaa vesakon poistolla.”
Kaivinkoneen lisäksi Lehtisellä on käytössään soran ja murskeen lähikuljetuksiin traktorin peräkärry ja pidempiin kuljetuksiin kuorma-auto perävaunulla sekä lastauksiin käytettäväksi pyöräkone.
”Tällä kalustolla pystytään hoitamaan teiden kunnostukset alusta loppuun asti.”
Tänä keväänä viileä toukokuu viivästytti lanauksiin pääsyn toukokuun puolen välin tienoille. Kevätkauden vähäsateisuudesta huolimatta kuivuus ei aiheuttanut lanauksille merkittävää haittaa.
”Onneksi teidenrungoissa oli talven jäljiltä kosteutta.”
Asiakkaat tulevat Ilomantsin ja lähikuntien alueelta. Yksi merkittävimmistä asiakkaista on Metsäyhtiö Tornator, jonka metsäautoteiden kunnossapidosta Lehtisellä on sopimus.
”Tiet lanataan pääsääntöisesti keväällä ja tarvittaessa syksyllä. Sorastuksia tehdään tilanteen mukaan.”
”Vuosi sitten hankin käytetyn tiehöylän eli vanhan kunnon tiekarhun. Se on osoittautunut teiden peruskorjauksissa ja kunnostustöissä monipuoliseksi koneeksi.”
Taksojen taso on Lehtisen mukaan pysynyt kuta kuinkin kulurakenteen mukana, mutta urakoinnin kannattavuudella ei kannata alkaa rehvastelemaan. Kesäkaudella yrityksen palkkalistoilla on yksi vakituinen kuljettaja ja toisen palkkaaminen on haussa.
”Kyllähän kuskeja on saatavilla, mutta ammattitaitoisen kuljettajan löytäminen on eri asia.”
Lehtinen uskoo teiden kunnostuksissa ja maanrakennuksessa riittävän töitä tulevaisuudessakin ja on varovaisen toiveikas sen suhteen, että omista kahdesta konehommista kiinnostuneesta pojasta kehittyisi asiansa osaavia konemiehiä.
Urakoinnin laajentamista talvikaudelle teiden talvihoitoon hän ei kuitenkaan pidä järkevänä. Maanrakennuskausi kestää toukokuulta joulukuulle ja ainoastaan sydäntalvi on hiljaista.
”Lumitöitä pitäisi olla täysipäiväisesti ennen kuin siihen kannattaisi lähteä investoimaan. Muuten on parempi, ettei niitä ole ollenkaan.”
Lehtisellä on kokemusta myös energiapuunkorjuun urakoinnista kaivurinpuomiin liitetyllä giljotiinilla, mutta energiapuun hypetyksen romahduksen jälkeen siihenkään ei ainakaan toistaiseksi ole kannattavaa lähteä.
”Talvisin olen toistaiseksi mieluummin vieraalla motokuskina. Se on minulle entuudestaan tuttua puuhaa.”
Ilomantsi, Huhus
Teiden hoito, peruskorjaukset