

Lihamuki, huumeet ja hyppyrimäet.
Näistä Lahti on tunnettu ja kaupunginjohto ymmärrettävän kiusaantunut piintyneistä mielikuvista.
”Lahti on maailman johtavia ympäristökaupunkeja, Suomen nuorin yliopistokaupunki ja kiinnostaa siksi muuttajia ja elinkeinoelämää”, virkaa tekevä elinvoimajohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw sanoo.
Hän muistuttaa, että Lahti luopui kivihiilestä vuonna 2019, oli Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 ja aikoo olla Euroopan ensimmäisenä hiilineutraali 2025.
”Tämä selvästikin puhuttelee elinkeinoelämää, sillä kestävyys ei ole enää vain kiva homma tai itseisarvo, vaan menestystekijä. Jos ei panosta, voi jäädä tarjouskilpailujen ulkopuolelle.”
Ympäristön saralla on saatu tuloksiakin.
”Yritykset ja yliopisto ovat tehneet Lahdessa uraauurtavaa ympäristötyötä, sillä Vesijärvi oli 30 vuotta sitten niin saastunut, ettei siinä voinut edes uida. Nyt vettä voi vaikka juoda.”
Eivätkä ympäristöasiat ole ainoa hehkutuksen aihe. Lahteen on näet kasvamassa määrätietoisen työn tuloksena myös elintarviketeollisuuden keskittymä, kertoo virkaa tekevä kaupunginjohtaja Mika Mäkinen.
”Elintarviketoimiala kuuluu kaupungin strategiaan. Meillä on osaamista ja muita vahvuuksia, joilla voidaan edistää myös kansallisia tavoitteita ja tukea Suomen vientiä.”
Nelostien varressa onkin näkynyt jo vuodesta 2003 Hartwall, ja toiselle puolelle moottoritietä metsän taakse on vastikään noussut Viking Maltin uusi, uusi 130 miljoonan euron tehdas.
Paraikaa louhitaan tilaa Fazerille. Se suunnitteli siirtävänsä tänne kaiken makeistuotantonsa, mutta jätti sokerimakeistehtaan Lappeenrantaan ja tekee tänne suklaatehtaan. Lopullinen investointipäätös tehtäneen lähiaikoina.
”Se on Pohjoismaiden suurin elintarviketeollisuuden investointi Hartwallin jälkeen. Nämä ovat valtakunnan suurimpia toimijoita alallaan ja vahvistavat yhteistyötä myös ympärövän maaseudun kanssa”, uskoo kaupungingeodeetti Juha Helminen.
Fazerilla on Lahdessa jo mylly, leipomo ja ksylitolitehdas.
Maidon matka lyhenee vain hieman, sillä suklaaseen tarvittava 25 miljoonaa maitolitraa tulee Riihimäeltä.
”Viljan Fazer ja Viking Malt ostavat sadan kilometrin säteeltä. Traktoriralli on aikamoinen, kun lähiviljelijät tuovan viljan itse.”

Maaseudun väkeä voi ihmetyttää, kuinka EU meinasi estää ennallistamisasetuksellaan navetoiden rakentamisen, mutta kaupungit saavat raivata metsät teollisuuden tieltä.
Tältäkin tontilta on kaadettu 34 hehtaaria metsää ja louhittu 1,78 miljoonaa kuutiota kalliota. Kivestä on tehty paikan päällä mursketta maan tasaamiseen.
Selityksenä on lainvoimainen asemakaava vuodelta 2015. Siihen liittyy myös viereen vuonna 2019 tehty kehätie, Helminen kertoo. Lähelle on tulossa myös Kärkkäisen logistiikkakeskus.
Ruokateollisuudelle on hiukan perinteitäkin, sillä Fazerin tontilla sijaitsi jo 1400-luvulla Pipon mylly, ja sen jälkeen liki sadan vuoden ajan aina 2010-luvulle saakka Kujalan maatalousoppilaitos.

Elintarviketeollisuuden lisäksi Lahden aktiiviset kouluttajat tekevät osansa: ammattiopisto Salpaus kouluttaa oppisopimuksella työntekijöitä Fazerin myymäläleipomoihin.
Vuonna 2019 tänne tullut Lappeenrannan LUT-yliopisto aloittaa joulukuussa 2024 uuden englanninkielisen elintarviketekniikan maisteriohjelman ja LAB-ammattikorkeakoulu avasi juuri 600 neliömetrin Food Pilot Plant -tuotekehitys- ja testaustilat kasvipohjaisten tuotteiden kehittämiseen.
Tila on avaus Food Campus Finland -yhteistyölle, jolla Päijät-Hämeen Viljaklusteri, LAB, LUT, Salpaus, Helsingin yliopisto, Lahden kaupunki ja Lahden Seudun Kehitys koettavat vauhdittaa Suomen ruokavientiä.
”LAB ja LUT toimivat poikkeuksellisen vahvasti yritysten kanssa. Se mitä me voimme kaupunkina tehdä, on kannustaa yrityksiä löytämään inspiraatiota ja osaajia, tuoda lankoja yhteen ja laittaa pientä siemenrahaa. Aito kumppanuus tarkoittaa muutakin kuin tonttia, teitä ja vettä”, Eskonsipo-Bradshaw sanoo.
Myös lahtelaiset yritykset ovat hoksanneet, että rahoittamalla saa tutkimusta.
”Täällä on jo sähköisen liikenteen professuuri, ja tulossa on sähköisen liikenteen tutkimuskeskus, sillä vahvasti kasvava Kempower rahoittaa alan tutkimusta. Toivottavasti mietinnässä on myös ruokapuolen professuuri.”
”Meillä on aivan samat kasvun, työvoiman ja maahanmuuton haasteet kuin kuudella suurimmalla kaupungilla.”
Mäkinen uskoo kaupunkinsa vetovoimaan eli sijaintiin, hintatasoon, Salpausselän luontoon ja koulutukseen. Muuttovoittoa on kertynyt vuodesta 1990 lähtien, asukkaita on nyt 120 000.
Hän laskee, että Fazerin myötä tulevat 500 tehdastyöntekijää ja ehkä tuhat muuta tuovat Lahdelle noin 30 miljoonan euron verotulot ja välillisesti enemmänkin. Kaupungin budjetti on 500 miljoonaa euroa.
Päivähoidon ja pulpettien tarve voi lisätä työpaikkoja myös julkisella puolella.
Se sapettaa, että hallitus pohtii ulkomaalaisten lukukausimaksuja, tuen vetämistä opiskelija-asuntojen rakentamiselta eikä ottanut Lahtea mukaan strategiseen kaupunkiyhteistyöhön.
”Meillä on aivan samat kasvun, työvoiman ja maahanmuuton haasteet kuin kuudella suurimmalla kaupungilla ja näemme eriarvoistavana, jos osa kasvavista yliopistokaupungeista ei kuulu kehitettävien joukkoon.”
Entä se huumeongelma?
”Se on kaikissa suurissa kaupungeissa, ja arvelen, että jätevesitutkimuksissa näkyy myös muualta tulevien bilettäjien jäämät.”
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen siirtyi Vantaalle syyskuun alussa ja uusi valitaan 2. lokakuuta.