Käännytyslaista ei sopua eduskunnassa – hallintovaliokunta kokoustaa seuraavan kerran tiistaina

Niin sanotusta käännytyslaista on keskusteltu ja väännetty eduskunnassa maanantaina lukuisilla kokoonpanoilla, mutta valmista mietintöä asiasta ei ole luvassa enää maanantain aikana.

Eduskunnan hallintovaliokunta ei kokoonnu enää tänään. Asian vahvistaa STT:lle vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, joka on hallintovaliokunnan jäsen. Aikataulusta uutisoi aiemmin Ilta-Sanomat.

Eduskunnassa oli iltapäivällä epäselvyyttä siitä, onko hallintovaliokunta kokoontumassa vielä tänään.

Virran mukaan seuraava kokous on tarkoitus pitää tiistaina kello 13. Virta sanoi, ettei tiedä, miksi aikataulu on tämä.

Hallintovaliokunta jatkoi käännytyslakia koskevan mietintönsä valmistelua maanantaina aamupäivällä. Valiokunta lopetti kokouksensa ennen keskipäivän täysistuntoa.

Käännytyslain vaikeuksia on yritetty ratkoa eduskunnassa eri ryhmissä, ja myös pääministeri Petteri Orpolla (kok.) on ollut omia keskustelujaan muun muassa SDP:n kanssa.

Kiistanalainen lakiesitys on poikkeuslaki. Se vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön, jotta se saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Läpimeno on kiinni oppositiopuolue SDP:n edustajista.

Orpo sanoi, että nyt haetaan sellaista ratkaisua, jonka taakse vaadittava enemmistö olisi mahdollista saada. Hän kertoi kannustaneensa myös SDP:tä etsimään sellaisia ratkaisuja.

”Minusta ainakin on vahva yritys, että ratkaisut löytyvät. Kyllähän kaikki ymmärtävät, lähes kaikki, tämän tilanteen vaarallisuuden ja vaikeuden”, Orpo kommentoi keskusteluja toimittajille eduskunnassa.

SDP vaatii, että lakiesitykseen tehdään vähintään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset hallintovaliokunnassa. Perustuslakivaliokunta edellytti, että esitykseen muun muassa lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista.

SDP:ssä halutaan myös, että hallintovaliokunnan mietintö kävisi vielä perustuslakivaliokunnan tarkastelussa. Tästäkin neuvotellaan yhä.

Hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson on jo aiemmin kertonut, ettei vaadi käännytyslakia koskevassa äänestyksessä aikanaan ryhmäkuria. Pääministeri Orpo vieraili maanantaina RKP:n ryhmäkokouksessa, koska hänet oli sinne kutsuttu. Anderssonin mukaan kyseessä oli vain tilannekatsaus.

”Ennen kesää on hyvä käydä läpi yleiskuvaa. Erittäin hyvä ja rakentava keskustelu pääministerin kanssa”, Andersson sanoi.

Sen enempää hän ei keskustelun sisältöä avannut. Andersson on itse hallintovaliokunnan jäsen eikä halunnut kommentoida myöskään valiokunnassa kesken olevaa työtä.

RKP on kertonut odottavansa, että asia käsitellään eduskunnassa ennen kuin muodostaa lopullisen kantansa. Puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoi, että hallintovaliokunnassa on tehty töitä läpi viikonlopun ja haettu ratkaisuja.

”Toivottavasti pääsevät kohtapuoliin maaliin.”

SDP:n ryhmällä oli aamupäivällä infotilaisuus, jossa päivitettiin neuvottelutilannetta. Puoluejohtaja Antti Lindtmanin mukaan sopua haetaan, mutta vielä sitä ei ole.

”Keskeistä on, että asettamamme tavoitteet ja ehdot lakiesityksen parantamisesta täyttyvät, mutta vielä sellaista ei ole olemassa. Nyt hallintovaliokunta jatkaa työtään ja ryhmämme jää odottamaan, onko mahdollista saavuttaa sopua. Vielä sellaista ei ole”, Lindtman sanoi ryhmäkokouksen päätyttyä.

Lindtman sanoi SDP:n edellyttäneen myös jo aiemmin, että hallituspuolueet ovat esityksen takana yksimielisesti.

Oppositiossa vasemmistoliitto vastustaa lakiesitystä, ja myös vihreät suhtautuu siihen kriittisesti. SDP:stä ainakin puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ja kansanedustajat Elisa Gebhard ja Johan Kvarnström ovat vastustaneet hallituksen esitystä.

Lakiesitys on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. SDP haluaa esitykseen tasapainoa turvallisuuden ja toisaalta Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen arvioi kokonaisuuden olevan hallintovaliokunnalle vaikea. Hänen mukaansa siihen liittyy yhtäältä rajan turvallisuus ja toisaalta Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.

”Miten voidaan varmistaa, että tehtävät korjaukset kaikilla tavoin tavoittavat lain tarkoituksen, ja toisaalta, miten voidaan varmistaa, että minimoidaan aidosti rikkomuksia ihmisoikeusvelvoitteisiin.”