Venäjän konsulaatin Ahvenanmaalla tulee toimia diplomatian sääntöjen mukaan, sanoi presidentti Niinistö Ylen Ykkösaamussa

Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla ei ole mahdollisen tiedustelun näkökulmasta enää nykyään niin merkittävä kuin joskus aiempina vuosina, arvioi presidentti Sauli Niinistö Ylen Ykkösaamussa. Esimerkiksi satelliittitarkkailu voi hänen mukaansa nykyään olla tehokkaampi keino.

”Totta kai kun diplomatian varjolla toimitaan, niin pitää toimia diplomatian sääntöjen mukaan, ja aivan varmasti tarkkailemme sitäkin puolta. (...) Jos ilmenee epäsoveliasta toimintaa, niin silloinhan Suomi reagoi kaikkien diplomatian sääntöjen mukaan”, Niinistö sanoi.

Viimeksi valtiopäivien avajaispuheessaan Niinistö luonnehti Ahvenanmaan asemaa vakaammaksi kuin koskaan. Ykkösaamussa hän totesi, että ainakaan tähän mennessä Ahvenanmaan demilitarisoitua asemaa ei ole pidetty mitenkään esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle.

Niinistön mukaan sekä Ahvenanmaa että Ruotsin Gotlanti ovat Natossa käydyissä keskusteluissa monesti olleet esillä eräänlaisena Itämeren porttina. Toisaalta Ahvenanmaa ei Suomessa ole ainoa paikka, jolla on erityistä merkitystä, hän arvioi.

Suomen jäsenyys Natossa sinetöitiin huhtikuun 4. päivänä, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) luovutti Naton päämajalla Brysselissä Suomen liittymisasiakirjat Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille. Ruotsin Nato-jäsenyys odottaa kuitenkin vielä Turkin ja Unkarin ratifiointeja.

Niinistö arvioi Ykkösaamussa, että näistä kahdesta Turkki "jumittaa enemmän".

”Varmaan kaikki odottavat riksdagenin (Ruotsin valtiopäivien) ratkaisua terrorismilain valmistelussa. Tämä voi olla käännekohta, katsotaan reagoiko Turkki myönteisesti”, sanoi Niinistö.

Niinistön mukaan Ruotsin viimevuotinen päätös hakea Naton jäsenyyttä perustui kaikkien maan puolueiden yhteisymmärrykseen. Suomi taas on "joka käänteessä" ilmaissut pitävänsä Ruotsin Natoon pääsyä tärkeänä.

Ensi viikon tiistaina Niinistö on lähdössä valtiovierailulle Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan. Hän kertoi Ykkösaamussa, että matkaa suunniteltiin jo aiemmin, mutta koronaepidemia tuli väliin hidasteeksi.

Niinistön on määrä tavata Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa ja Namibian presidentti Hage Geingob. Ennakkotietojen mukaan esillä ovat toisaalta kahdenväliset suhteet ja toisaalta maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja ruokaturvaan liittyvät ongelmat.

Niinistö sanoi Ykkösaamun haastattelussa, että Suomella ja Namibialla on vanha historiallinenkin suhde. Etelä-Afrikka puolestaan on Niinistön mukaan merkittävä afrikkalainen mielipiteenmuodostaja ja vaikuttaja. Se on myös osa BRICS-ryhmää, johon kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

”Vanhat historian kokemukset kolonialismin ajoista saattavat painaa. (...) On tärkeää keskustella niidenkin kanssa, joiden näkemykset eivät ole samanlaisia kuin meidän. Ei enää voi olla mitään opettajamaista karttakeppipuuhaa”, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan Afrikassa käydään varsin perinteistä suurvaltakamppailua kansakuntien suosiosta. Hän sanoi pyrkivänsä vierailullaan tuomaan esiin läntisen maailman näkemyksiä ja totesi Suomenkin siihen kuuluvan.