Sähkölinjojen maakaapeloinnin pienet korvaukset närästävät maanomistajia
Caruna-kohu herätti jo pitkään hiertäneen tyytymättömyyden maankäytön korvauksia kohtaan.
Pohjoissavolainen maanomistaja Jari Huttunen ei ole nimeään kaapelointisopimukseen vielä laittanut, sillä ehdot ovat hänen mielestään huonot. Kuva: Pentti VänskäSähköyhtiöiden tarjoama korvaustaso sähköjohtojen maakaapeloinnista ärsyttää monia maanomistajia.
Esimerkiksi Savon Voima tarjoaa kertakorvauksena peltomaalle 90 senttiä metriltä ja metsässä 20 senttiä metriltä, jos käyttörajoitetun alueen leveys on enintään kolme metriä.
"Korvaus on naurettavan pieni, jos se lasketaan 50 vuoden ajalle", sanoo tervolainen maanomistaja Jari Huttunen.
Huttunen ei ole tehnyt Savon Voiman kanssa sopimusta. Hänen mielestään tarjotut ehdot ovat huonot.
Savon Voiman korvaustaso perustuu tuottajajärjestö MTK:n ja Kuntaliiton suositussopimukseen vuodelta 2010. MTK:n lakimies Leena Penttinen sanoo, että kyseinen sopimus ei koske sähköyhtiöitä. Järjestö aikoo muutenkin irtisanoa suositussopimuksen.
Huttunen ihmettelee, miksi sähköyhtiö ei korvaa pellon myllerryksestä koituvia ylimääräisiä kustannuksia viljelijälle.
"Jos kivet jäävät kaapeloinnin jäljiltä pellolle, kalliit maatalouskoneet rikkoutuvat."
Tänä vuonna korvauskäytäntöjä sekoittaa entisestään lunastuslain muutos, jonka hallitus on luvannut tehdä. Sen on määrä parantaa omaisuuden suojaa ja nostaa korvaustasoja. Uuden lain odotetaan tulevan voimaan aikaisintaan ensi vuoden aikana.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtajan Visa Merikosken mukaan ei ole ihme, jos korvaustaso ärsyttää. Mitättömät korvaukset ovat jo vuosia hiertäneet kivinä maanomistajien kengissä.
"Maalla on totuttu siihen, että kunnalliset yhtiöt ovat hoitaneet sähköverkkoja kaikkien yhteiseksi hyväksi. Nyt niiden ylläpito on kansainvälisten sijoitusyhtiöiden toimintaa, josta ne kuittaavat korkohyötyjen kautta kovat voitot. Samalla tavalla maanomistajallakin on oikeus neuvotella mahdollisimman hyvä korvaus."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat