MTK:n Pietola: Ympäristökorvaus on pettymys
Ympäristökorvaus edellyttää, että peltojen lannoitus perustuu tukiehtojen mukaisiin ravinnetaulukoihin. Monella tilalla lannoitekaupat ovat viivästyneet, kun uusista ravinnerajoista ei ole ollut varmuutta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTypen ja fosforin käyttöä rajoittavat ravinnetaulukot säilyvät nykyiseen tapaan ympäristötoimenpiteiden perustana. Sallitut käyttömäärät ovat kuitenkin aiempaa niukemmat.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola on maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tiistaina julkaisemiin ympäristökorvausjärjestelmän ehtoihin pettynyt.
Hänen mukaansa ”taulukkokikkailuilla ei vesien tilaa pelasteta”.
”Järjestelmää on ryhdytty rakentamaan täysin väärästä päästä. Nyt keskitytään vain annettavien ravinteiden määrään, kun lähtökohtana olisi pitänyt olla toimenpiteet, jotka olisivat edistäneet peltojen peruskuivatusta ja maan rakenteen hoitoa.”
Hän pitää kestämättömänä tilannetta, jossa tilat pakotetaan ryöstöviljelemään peltoja.
”Esimerkiksi viljavuusluokassa korkea fosforia saa taulukon mukaan antaa vain viisi kiloa, vaikka 4 000 kilon viljasato ottaa sitä maasta jyvien ja oljen tuottamiseen noin 20 kiloa eli nelinkertaisen määrän.”
Typen tilanne on täysin vastaava. Leipävehnän tuottamiseen sekä valkuaispitoiseen nurmirehuun tarvitaan riittävästi typpeä. Tinkimisen varaa ei olisi ollut yhtään, Pietola korostaa.
Lähtökohdat toimivan ja vesistöjen tilaa aidosti kohentavan järjestelmän rakentamiseen olivat Pietolan mielestä olemassa, kun kokonaisuutta ryhdyttiin valmistelemaan.
Pietola viittaa järjestelmän kolmeen peruspilariin eli ravinteiden kierrätykseen, valumavesien hallintaan sekä monimuotoisuuden ja maiseman edistämiseen. Niiden varaan olisi hänen mukaansa voitu rakentaa aidosti vaikuttavia ja toimivia toimenpiteitä.
Nyt kaikki tyssää ravinnetaulukoihin.
”Järjestelmä on todella vaikea sellaisille tiloille, joilla ei ole lohkoillaan perintönä fosforikertymää esimerkiksi lannan käytön tai juurikkaan viljelyn peruina.”
Toinen vaikeasti sulatettava asia on lannan fosforin laskentaperusteen muutos. Jatkossa liukoiseksi lasketaan koko lannan fosforimäärä aiemman 85 prosentin sijaan.
”Ne karjatilat ovat todella vaikeuksissa, joilla ei ole mahdollisuutta kasvattaa lannanlevitysalaa tämän 15 prosentin vaatimaa määrää.”
Pietola sanoo, että MTK ei anna viljelijöille ohjeita siitä, pitäisikö viljelijän liittyä ympäristökorvausjärjestelmään vai ei.
”Jokaisen viljelijän pitää tehdä ratkaisu itse, oman tilansa lähtökohdista.”
Pietolan mukaan viljelijöiden tiedon tarve on nyt erittäin suuri. Aikaa lopullisen ratkaisun tekemiseen on muutama kuukausi. Päätukihaku päättyy huhtikuun lopussa.
Tällä hetkellä tiivistettyä, kansantajuista tietoa järjestelmän ehdoista ei ole vielä saatavilla. MMM:n maaseutu.fi-sivustolla julkaisemassa maaseutuohjelmassa on reilusti yli 800 sivua, ja tarvitsemansa tiedon seulominen kokonaisuudesta on likipitäen mahdoton urakka.
Mistä kannattaa lähteä liikkeelle?
Pietola neuvoo osallistumaan virallisiin tukikoulutuksiin, joita järjestetään paraikaa eri puolilla maata. Niissä on tarjolla asiantuntijoiden pureksimaa ajantasaista tietoa.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat