Sofia Virran tapaus kertoo politiikan vitsauksesta

Onks Viljoo näkynyt, kyseltiin Älywapaa palokunta -viihdeohjelmassa 1980-luvulla. Muistattehan sen Heikki Kinnusen esittämän hahmon lippalakissaan, tupakka huulessaan ja pullo lökäpöksyjen perstaskussa.

Eduskunnassa ja lehtien sivuilla kyseltiin juhannuksen alla ”Onks Sofia Virtaa näkynyt?”. Vihreiden puheenjohtaja oli valtiopäivätöiden sijaan tosi-tv-ohjelma Erikoisjoukkojen kuvauksissa. Eduskunta käsitteli poissaolon aikana muun muassa alkoholilain muutosta.

Reality-julkisuus on kutkuttanut poliitikkoja ennenkin. Ohessa esimerkkejä viime vuosilta. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) osallistui Erikoisjoukkoihin viime vuonna ollessaan rivikansanedustaja. Kokoomuksen Ville Kaunisto osallistui saman sarjan kuvauksiin syksyllä 2024 ja SDP:n Pinja Perholehto kesällä 2025.

Europarlamentaarikko Maria Guzenina (sd.) kilpaili Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa vuonna 2023 toimissaan kansanedustajana. SDP:n kansanedustajana aiemmin istunut Ilmari Nurminen kisaili samana vuonna Amazing Racen Suomi-versiossa. Nurminen on nykyään Tampereen pormestari. Samalle kaudelle osallistuivat kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja puoluetoverimeppi Silvia Modig. Eduskunta ja europarlamentti olivat tuolloin istuntotauolla.

Amazing Race on tuttu myös Guzeninalle, joka voitti viimeisimmän Suomi-kisan. Europarlamentin toiminta oli käynnissä kuvausten aikaan.

Petolliset-formaatissa ovat olleet mukana SDP:n Marko Asell ja Ville Skinnari sekä vihreiden Fatim Diarra. Mepistä kansanedustajaksi siirtyneen SDP:n Mia-Petra Kumpula-Natrin osallistuminen Suureen seikkailuun poiki kohun viime syksynä.

Virran tapauksesta tekee erikoisen se, etteivät edes puoluetoverit tienneet puheenjohtajansa menemisistä. Sekoilua oli myös poissaoloilmoituksen muotoiluissa. Julkinen paine sai Virran pitämään tiedotustilaisuuden tiistaina illalla.

Virta perusteli ratkaisuaan halulla koetella rajojaan. Hän kertoi uskovansa, että epämukavuusalueelle meneminen tekee hänestä paremman puoluejohtajan ja kansanedustajan. Virta korosti silti ymmärtävänsä, etteivät kaikki arvosta ratkaisua.

Hinku reality-ohjelmiin kertoo politiikan henkilöitymisestä, jossa huomiota kalastellaan persoonalla asioiden sijaan. Mitä enemmän esillä, sitä enemmän potentiaalisten äänestäjien mielissä. Sosiaalisen median pikajulkisuus vahvistaa trendiä, eikä perinteinen mediakaan syytön ole antaessaan palstatilaa tempauksille.

Siinä missä Sanna Marin (sd.) halusi ravistella pääministeri-instituutiota biletyksellään, nykyiset kansanedustajat suosivat tosi-tv-julkisuutta.

Suomalaisten usko päätöksentekoon on keväällä julkaistun Sitran raportin mukaan heikentynyt niin, että vain 37 prosenttia luottaa puolueisiin. Luottamus tuskin nousee yksittäisten poliitikkojen hakiessa pikavoittoja.

Kyynistä suhtautumista ylimpiin kansanvallan käyttäjiin ei kannata ihmetellä, jos työajalla hankittu viihdejulkisuus maistuu edustajille tasaista eduskunta-arkea paremmin.