Itärajalle rakennettava 200 kilometrin pituinen esteaita valmistuu odotettua nopeammin.
”Aita valmistuu pääosin tänä vuonna, joitain osioita menee ensi vuoden puolelle”, kertoo Rajavartiolaitoksen päällikkönä vuoden alussa aloittanut Markku Hassinen.
”Olemme pyrkineet nopeuttamaan rakentamista tekemällä eri kohdealueiden valmistelua päällekkäin. Valmistumista on pystytty nopeuttamaan muutamalla kuukaudella.”
Hassisen mukaan aidan suunnitelmiin ei tarvita muutoksia, vaikka maailmalla ilmassa on epävarmuutta ja rauhattomuutta.
200 kilometrin pituinen aita kattaa Venäjän rajan riskialtteimmat alueet.
Aita parantaa Hassisen mukaan Rajavartiolaitoksen tilannekuvaa ja reaktiokykyä. Siihen kiinnitetään erilaisia teknisiä valvontajärjestelmiä.
”Mutta sillä voidaan myös tarvittaessa hallita paikallisia tilanteita, mikäli Suomeen esimerkiksi pyritään laittomasti massamaisesti.”
Sotilaallisen maanpuolustuksen este aita ei ole. ”Aita on aika hyvin verrattavissa vastaaviin rakenteisiin, joita muualla Euroopassa, esimerkiksi Baltiassa on.”
Poikkeustilanne itärajalla jatkuu. Raja suljettiin, kun Venäjä päästi Suomen raja-asemille talvella 2023 turvapaikanhakijoita. Tällöin rajan ylitti esimerkiksi marraskuussa noin 900 ihmistä.
Rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina jo yli vuoden. Venäjän rajavartijat ovat Hassisen mukaan töissä ja toiminta rajavartiostoissa ja rajanylityspaikoilla on säilynyt aiemman kaltaisena.
Suomikaan ei ole lähtenyt siirtämään rajavartijoita muualle. ”Käytännössä rajalla on sama resurssi kuin aiemminkin, mihin perusteena on itärajan vaikeutuneen tilanteen hallinta ja valvonnan tehostaminen”, Hassinen kertoo.
”Jonkin verran olemme käyttäneet enemmän voimavaroja Helsinki-Vantaan ja Lapin kasvavan kansainvälisen lentoliikenteen rajatarkastuksissa. Se on liittynyt myös siihen, että ammattitaitoa voidaan ylläpitää.”
Suomen 2 600 rajavartiomiehestä itärajalla työskentelee noin 1 400 henkeä ja merivartiostossa noin 900.
Kansainvälisissä verkostoissa käydään keskusteluja erilaisista reiteistä EU:n alueelle. Myös Suomen ja Venäjän rajan tilanteesta puhutaan.
”Suomen rajanylityspaikkojen avautumista seurataan verkossa hyvinkin laajasti.”
Venäjällä ei Hassisen mukaan ole yhtenäistä rajapolitiikkaa vaan 14 rajanaapurin rajalohkoilla nähdyt ilmiöt vaihtelevat.
”Venäjä säätää tilannetta rajalohkokohtaisesti. Ymmärrämme hyvin sen, että olosuhteet ja tilanteet rajalla heijastelevat valtioiden välisiä suhteita.”
”Tavallinen kansa pystyy olemaan rauhallisin mielin. Ilmiöt, joita olemme nähneet, pystytään hyvin hallitsemaan”, kertoo Hassinen.
Suomi on saanut aika ajoin huomautuksia siitä, että resurssit pitkän itärajan valvontaan ovat Euroopankin mittakaavassa pienet. Vastikään Suomen valmiuksia arvioitiin Schengen-alueen tarkastuksessa.
”Monessa suhteessa olemme olleet mallimaa, mutta Suomen resurssit eivät ainakaan ole ylimitoitettuja”, sanoo Hassinen.
Modernin teknologian merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Rajavartiolaitos on kokeillut esimerkiksi automaattidroneja, jotka lähtevät lentoon hälytyksen saatuaan.
”Jos jotain sattuu, pitää olla myös kyky reagoida. Eli ihmisten merkitys ei ole suinkaan vähentynyt.”
Rajavartiolaitos kuulee myös rajojen lähellä asuvilta ihmisiltä Hassisen mukaan paljon arvokasta tietoa.
Raja- ja merivartijat liikkuvat näkyvästi niin itärajan kuin saaristonkin harvaan asutuilla alueilla.
”Paikalliset ihmiset ovat tottuneet siihen, että jos tulee asia, jonka he haluavat kertoa viranomaisille, tai jos he tarvitsevat jotain tukea, he ovat useimmiten yhteydessä omaan rajaan.”
Raja on Hassisen mukaan monta kertaa paikalla viranomaisista ensimmäisenä, oli paikallisilla kyseessä sitten terveyshuoli tai muu asia.
Lähes 40 vuotta Rajavartiolaitoksessa työskennelleen Hassisen mukaan Rajavartiolaitoksen toimintakyky on nyt ”tosi hyvä” ja kehittyy suotuisaan suuntaan.
”Mahdolliset talouden haasteet ovat ratkaistavissa. Kyllähän yleinen kustannuskehitys haastaa meitä melkoisesti: kun puhutaan esimerkiksi ICT- tai kiinteistökustannuksista, meillä on hyvin pieni mahdollisuus säätää niissä.”
Hassisen mukaan Rajavartiolaitoksen tulee elää aidosti ajassa ja ennakoida tulevaa. Hän painottaa kykyä reagoida tilanteisiin ja suuntautua eri tehtäviin hyvin nopeasti, valtionjohdon tarpeiden mukaan.
”Tehtävien painopistettä voidaan siirtää nopeasti ja myös maantieteellisesti Suomessa ja Euroopassa.”
Vara-amiraali Markku Hassinen aloitti Rajavartiolaitoksen päällikkönä vuoden alussa.
Hassinen on palvellut Rajavartiolaitoksessa vuodesta 1987, viimeksi apulaispäällikkönä.
Hän on toiminut myös muun muassa Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston sekä henkilöstöosaston osastopäällikkönä, Suomenlahden merivartioston komentajana ja Suomen pysyvän EU-edustuston rajaturvallisuusasiantuntijana.
Hassinen on kotoisin Kuopiosta.
