Jussi Halla-aho ehdokkuutensa siunanneelle puoluekokoukselle: ”Mitään anteeksipyydeltävää ei ole”

Perussuomalaiset valitsi odotetusti presidenttiehdokkaakseen eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon sunnuntaina puoluekokouksessaan Tampereella. Halla-aho ilmoitti heinäkuun alussa olevansa puolueen käytettävissä.

MT uutisoi aiemmin Halla-ahon olevan piirijohtajien yksimielinen suosikki tehtävään. Tampereella hän keräsi kokousväeltä vuolaat kehut ja kannatuksen ehdokkuudelle.

Puheessaan puoluekokoukselle Halla-aho toisti puoluejohdon viestin siitä, että perussuomalaiset on erityisesti vasemmistolaisen median ajojahdin kohteena.

”Puolueemme on ollut vasemmiston ja vasemmistohallitusta kaipaavan median silmittömän hyökkäyksen kohteena hallituksen muodostamisesta lähtien”, Halla-aho lausui puolueväelle.

Halla-aho vertasi median toimintaa propagandaan, joka järjestelmällisesti toistaa perussuomalaisille epämieluista viestiä kuulijoilleen. Hänen mukaansa on vaarana, että perussuomalaisten kenttäväki alkaa itse uskomaan heistä virheellisesti toistettuja viestejä.

”Mitään anteeksipyydeltävää ei ole. Rivien välistä ei löydy mitään, koska me sanomme suoraan sen, mitä ajattelemme ja haluamme”, Halla-aho jatkoi.

Halla-aho viittasi muun muassa Riikka Purran (ps.) vanhoihin viesteihin sanomalla, että jokainen on voinut aiemmin ilmaista itseään tavalla, joka ei ollut järkevin mahdollinen.

Hänen mukaansa perussuomalaisiin liitetyissä kohuissa kyse ei kuitenkaan ole vanhoista teksteistä tai sanomisista, vaan siitä, että perussuomalaisten poliittiset tavoitteet ovat vastenmielisiä vasemmistolle ja medialle.

Tilanne ei auta anteeksipyynnöillä, sillä kierre Halla-ahon mukaan on loputon.

”Siksi meidät halutaan ulos hallituksesta keinolla millä hyvänsä. Tämä on se, mitä vastustaja tekee ja mihin hän pyrkii.”

Kun Halla-aho oli lujittanut kenttäväen yhtenäisyyttä ajojahdin kohteena, puheen loppupuolella hän pääsi myös presidenttivaaleihin. Hänen mukaansa presidentillä on kaksi keskeistä tehtäväaluetta, joista toinen on ulkopolitiikan johtaminen ja toinen arvojohtajuus.

Ulkopolitiikassa presidenttiehdokkailla ei ole liiemmin eroja ja tähän asti ehdokkaiden on arvioitu kilpailevan sillä, kuka heistä ottaa tiukimmin kantaa Venäjään.

Halla-aho pyrkii erottautumaan muista ehdokkaista sillä, että hän on vastustanut Venäjän pyrkimyksiä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hän kyseenalaistaa muiden ehdokkaiden kyvyn arvioida Suomen turvallisuusympäristöä realistisesti.

”Toivon, että media perkaa ehdokkaiden aiempia, Venäjää koskevia puheenvuoroja ja linjauksia samalla tarmolla kuin se on viime kuukaudet tonkinut perussuomalaisten tuhmia sanomisia vuosien ja vuosikymmenten takaa.”