Koronatartunnat kiipeävät nyt ikäluokissa ylöspäin – yleisin tartuntapaikka on koti

Koronatartuntojen kasvava määrä huolestuttaa viranomaisia. Tartuntojen ilmaantuvuus kasvaa, jäljitettävyys heikkenee ja todettujen tartuntojen osuus otetuista näytteistä on kasvanut.

"Tämä on todella huolestuttavaa. Kesällä tapauksia oli niin vähän, että oltu hiukan unessa ja viime viikolla heräsi huoli, että ovatko alueet hereillä, kun tartunnat alkoivat kasvaa", sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen epäili valtioneuvoston viikoittaisessa koronatiedotustilaisuudessa torstaina.

Suomessa on todettu vuorokaudessa 110 uutta koronatartuntaa ja 10 000 koronatartunnan raja on mennyt rikki. Sairaalahoidossa on 19 ja tehohoidossa neljä potilasta. Määrät ovat kasvaneet viimeisen viikon ajan.

Kun testituloksissa koronaa oli kesällä 1–2 näytteessä 1 000 kohti, nyt luku on yksi sadasta. Alueellisesti suurempiakin lukemia on.

Kasvosuojaimia suositellaan käytettävän nyt koko maassa paikoissa, missä on paljon ihmisiä.

Voidaanko maskin käytöllä estää yhteiskunnan laajempi sulkeminen, on vaikeaa arvioida, sanoi ylilääkäri Taneli Puumalainen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta sanoi.

"Monissa Euroopan maissa maskeja on käytetty laajasti ja silti tilanne on vaikeutunut. Ne eivät yksin ratkaise, mutta voi olla hyvä apu."

Maskeja suositellaan, koska tartunnat näyttävät olevan siirtymässä nuoremmista yli 30-vuotiaiden ikäluokkaan ja muiden maiden kokemusten perusteella siitä oletettavasti ylöspäin.

"Parantuneita on toki valtaosa ja tautiin liittyvä menehtyneiden määrä on pysynyt syksyn aikana varsin vähäisenä. Nuorten sairastuneiden riski joutua sairaalaan on huomattavan pieni, mutta jos tauti lähtee leviämään ikäihmisiin, kuolemantapauksia tulee valitettavasti enemmän", Puumalainen sanoi.

Avainasemassa ovat kodit, sillä valtaosa tartunnoista tapahtuu siellä. Kumpulainen painottaakin hyviä hygieniakäytäntöjä ja lähipiirin riskiryhmien suojaamista.

Kotien ulkopuolella tartunnat saadaan tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä, ei turvavälejä ja lisänä muitakin riskejä. Niitä ovat Puumalaisen mukaan myöhäiset tunnit ravintoloissa, minkä vuoksi hän pitää valtakunnallisia ravintoloiden aukioloaikojen rajoituksia perusteltuina.

"Jos joudumme tilanteeseen, jossa epidemia kiihtyy kovasti ja sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaa, minusta parempi vaihtoehto on, että jo ennakoiden pyritään pitämään tilanne hallinnassa ja estämään luisuminen leviämisvaiheeseen."

Ravintolat pitää tästä päivästä alkaen sulkea kello 01 ja anniskelu lopettaa keskiyöhön mennessä.

Islannissa nähtiin, että hyvin hallintaan saatu tautilanne ryöpsähti ravintolan kautta ja sata sai tartunnan.

"Tilanne on huonontunut nopeasti eri maissa aika lyhyen ajan kuluessa. Niissä on otettu käyttöön nyt laajoja rajoitustoimia, ja tämä tilanne meillä Suomessakin on mahdollisesti edessä. "

Erityisen huonompaan suuntaan ovat hiljattain menneet Helsingin ja Uudenmaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit. Toisaalta Kuhmon, Mikkelin ja Kouvolan tartunnat saatiin tehokkaasti rajattua.

Myös kymmenessä sairaanhoitopiirissä tartuntoja on ilmennyt viikon aikana vain vähän, alle neljä 100 000 asukasta kohden.

Ravintoloiden lisäksi voimassa oleva toinen valtakunnallinen rajoitustoimi koskee matkustamista. Viranomaisten mukaan vastuu siirtyy nyt enemmän alueille, jotka voivat esimerkiksi rajoittaa kokoontumisia paikallisesti.

"Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni voisi elää mahdollisimman tavallista elämää", Puumalainen sanoi alueellisista toimista.