Kiina pitää Venäjää pystyssä ja kasvattaa mahtiaan – Euroopan pakotteet eivät Putinin päätä käännä

Kun Saksa ilmoitti, että Venäjä yritti tehdä Leipzig-Hallen lentokentälle iskun räjähdedroonilla, Euroopan johtajat kiirehtivät tukemaan Saksaa ja tuomitsemaan Venäjää. Taas kerran luvattiin, että eristysrengasta Ukrainaan neljä ja puoli vuotta sitten hyökänneen Vladimir Putinin johtaman ”terrorivaltion” ympärillä kiristetään.

Putinia ja Venäjää kovistelut tuskin horjuttavat. Kremlille oleellisinta on se, mitä Kiinan johtaja Xi Jinping ajattelee ja tässä suhteessa Putinilla on kohtuullisen vähän syytä huoleen.

Kiina ei ole kääntymässä Venäjää vastaa sillä tavalla kuin erityisesti Euroopassa toivotaan. Tämän Xi vahvisti Shanghain yhteistyöneuvoston kokouksessa Kirgisian Bishkekissä.

Kremliä närästää kyllä se, että Venäjän suhde Kiinaan on kaikkea muuta kuin tasavertainen. Xi vie ja Putin vikisee, mutta vaihtoehtoa ei ole, koska ilman Kiinaa Venäjän talous romahtaisi.

Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Putinilta Xi saa halvalla fossiilisia polttoaineita, joita Kiinan massiivinen talous nielee määrättömästi. Venäjä taas saa Kiinasta vientitulojen lisäksi lännen pakotteiden alaista teknologiaa sotakoneensa tarpeisiin.

Naton Mark Rutte ja EU:n Ursula von der Leyen korostivat viime viikolla Brysselissä, että Ukrainaa tuetaan entistä voimakkaammin Venäjän hybridi-iskuista huolimatta. Kuva: Dati Bendo

Tätä Venäjän riippuvuutta Xi hyödyntää kasvattaessaan Kiinan mahtia ja luodessaan Putinin nöyrällä tuella autoritääristen maiden muodostamaa haastajaa USA-vetoiselle maailmanjärjestykselle.

Yhdysvaltain kongressin alainen, maan Kiina-suhdetta arvioiva komissio (USCC) pitää ”autokraattien akselia” vakavana uhkana lännelle. Kiinan ja Venäjän välinen suhde on ”keskeinen pilari” akselissa, jonka ”tavoitteena on murentaa luottamusta USA:n liittosuhteisiin, heikentää Yhdysvaltain vaikutusvaltaa ja luoda uusi kansainvälinen järjestys”, USCC:n pääanalyytikko Joseph Federici kirjoittaa.

Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan Kiinan ja Venäjän yhteistyö on laajempaa ja syvempää kuin miltä ulospäin näyttää.

”Peking ja Moskova koordinoivat koko ajan enemmän ja enemmän diplomaattista, sotilaallista, taloudellista ja teknologista toimintaansa”, USCC listaa.

Analyytikot pitävät jopa todennäköisenä, että Venäjä joko on jo tai siitä tulee Kiinan tekoälypohjaisen sotilasteknologian testaaja. Venäjälle Kiina on samalla tae siitä, ettei se putoa kokonaan pois globaalista tekoälykilpailusta.

Kysymys tietysti kuuluu, miten kauan Kiina on valmis tukemaan sodan haurastamaa Venäjän taloutta ja Putinia, jolla ei selvästikään ole mitään aikomusta taipua Ukrainan kannalta siedettävään rauhaan?

Trumpia ei tunnu huolestuttavan se, että Xi luo uutta autoritääristen maiden akseliaa, jonka huoltoasemana ja öljysäiliönä Venäjä toimii. Kuva: Timo Filpus

USCC:n raporttia voi tulkita niin, että Kiinalle Venäjä-suhde on ennen muuta strateginen ja sota Ukrainassa on pikemminkin alaviite kuin politiikkaa määrittelevä tekijä. Wall Street Journalin haastattelemat venäläislähteet korostavat lisäksi, että Xi esikuntineen on jo pitkään vahvistanut vaikutusvaltaansa Venäjän eliitin keskuudessa ja valmistautunut matalalla profiililla Putinin jälkeiseen aikaan.

Yhdysvaltain nykyhallinnon politiikkaa arvovaltaisen komission näkemykset eivät nähtävästi liiemmin ohjaa. Päinvastoin presidentti Donald Trump tuntuu uskovan maailmaan, jossa ”Yhdysvalloilla ei ole liittolaisia, on vain satelliitteja”, ja jossa USA voi tehdä mitä haluaa, koska haluaa ja kenelle haluaa”; kuten Financial Timesin Martin Wolf kirjoittaa.

Trump pyrkii pikemminkin veljeilemään autokraattien kanssa ja vakiinnuttamaan Kiinan, USA:n ja Venäjän välisen voimatasapainon eurooppalaisia liittolaisia kuulematta. Moni geotalouden asiantuntija on sitä mieltä, että Kiina on jo ainakin taloudellisesti trion vahvin lenkki ja että juuri sitä Trump ei tunnista eikä tunnusta.

Trump ei liiemmin anna arvoa eurooppalaisille liittolaisille. Elokuussa 2025 joukko EU- ja Nato-johtajia neuvotteli Trumpin kanssa Valkoisessa talossa Ukrainan sodan lopettamisesta.  Kuva: Riikka Hietajärvi/Suomen Washingtonin-suurlähetystö/Tpk

Euroopalle asetelma on myrkyllinen. Ilman toimivaa USA-liittosuhdetta Eurooppa on heikoilla Aasia-painotteisessa ja Kiina-vetoisessa uudessa maailmanjärjestyksessä, jonka bensa-asemana ja öljysäiliönä toimii Venäjä.

Ja vain harva rohkenee tällä hetkellä väittää, että Euroopan ja USA:n liittosuhde olisi oikealla tolalla tai kehittymässä oikeaan suuntaan.