UM:n kysely: Kehitysavun uskotaan voivan ehkäistä pakolaisuutta

Kehitysyhteistyön kannatus on säilynyt korkeana, osoittaa ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämä barometri. 84 prosenttia vastaajista piti sitä tärkeänä tai melko tärkeänä.

Neljä viidestä katsoo myös, että kehitysapu voi osaltaan ehkäistä pakolaiskriisejä.

"Toisin kuin yleisestä ilmapiiristä voisi päätellä, ihmiset ymmärtävät ja kannattavat kehitysyhteistyötä aiempaa enemmän”, arvioi tulosta muutaman viikon ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä toiminut Kai Mykkänen (kok.).

"Jos on turvaa, työtä ja toimeentuloa, ihmisillä on näkymä tulevaisuuteen omassa kotimaassaan, eikä pois ole pakko lähteä.”

Tulos on linjassa viime vuosien barometrin kanssa: viime vuonna kannatus oli huipussaan, 87 prosentissa. Alkuvuodesta tehdyssä, EU:n vuotuisessa kyselyssä jopa 91 prosenttia suomalaista kertoi kannattavansa kehitysavun rahoitusta.

Humanitaarisen avun antamista kannatti nyt 84 prosenttia, kun vuosi sitten kannatus oli peräti 90 prosenttia.

Mykkänen vakuutti, että hallituksen tuntuvat leikkaukset kehitysrahoitukseen on nyt tehty. Määrärahat putosivat kokonaisuutena noin viidenneksen 800 miljoonaan euroon. Joidenkin kansalaisjärjestöjen tuki putosi tätäkin reippaammin, jopa lähes 40 prosenttia.

Kansalaisten tietoon avun vähentyminen on selvästi mennyt: viime vuonna joka neljäs kannatti julkisen kehitysrahoituksen vähentämistä, nyt lukema on pudonnut 26:sta 18 prosenttiin. Yhtä moni itse asiassa haluaisi palauttaa määrärahoja suuremmiksi. Nykyisellään rahoituksen pitäisi kolme viidestä vastaajasta.

Samoin kolme viidestä katsoo, että Suomen kehitysapu on nykyisellään tuloksellista ja tehokasta.

”Suomalaiset arvostavat sellaista toimintaa, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten elintärkeiden perustarpeiden turvaamiseen,” analysoi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vastausta, jossa kysyttiin, miten kehitysapu pitäisi suunnata.

"Tällaisia ovat esimerkiksi vesihuollon, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen. Näillä sektoreilla avun merkitys on usein suoraan ja nopeasti nähtävissä, ja pienikin rahallinen panostus voi saada aikaan merkittävän parannuksen."

Tarkempi tietämys kehitysohjelmista on aiempien vuosien tapaan kuitenkin melko vähäistä.

Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tuntee vain 34 prosenttia vastaajista. Ne tuntevat pitävät tärkeimpinä nälän poistamista, puhtaan vedensaannin varmistamista sekä terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaamista.

Lue lisää:

Nykyinen hallitus leikkasi kehitysapua ja myös humanitaarista apua.

Leikkausten jälkeen tavoitteena on suunnata Suomen kehitysohjelmia niin, että yritykset ja kansalaisjärjestöt tekisivät enemmän yhteistyötä.