Kuluvan kesän aikana Iidesjärvellä saattoi nähdä ajoittain runsaasti nokikanoja. Laji on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Kuva: Rami Marjamäki
Naurulokit löysivät pesimälautat Tampereella – tärkeän lintujärven lajistossa muitakin myönteisiä merkkejä
Tampereen Iidesjärvellä tehdään useita ennallistamistoimenpiteitä, jotta ihmistoiminnan lisäämää rehevöitymistä saataisiin vähennettyä.Tilaajalle
Naurulokit ovat ottaneet niille rakennetut pesimälautat hyvin vastaan. Viimeisen kolmen kesän aikana pesiviä pareja on ollut Iidesjärvellä 30–40 kappaletta. Tulevana talvena lauttoja rakennetaan lisää. Kuva: Rami MarjamäkiMT kertoi maaliskuussa vuonna 2021 pesimälautoista, joita rakennettiin naurulokkeja varten Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevalle Iidesjärvelle.
Lauttoja rakennettiin, sillä Suomessa vaarantuneeksi luokiteltu naurulokki oli harvinaistunut myös Iideksellä.
Kasvipeitteiset lautat ovat nyt kelluneet järvellä kolme kesää ja tarjonneet suojaisan pesimäpaikan. Miten ne ovat onnistuneet tehtävässään?
”Naurulokit löysivät lautat hyvin heti ensimmäisenä keväänä 2021, ja ovat pesineet lautoilla vuosina 2021, -22 ja -23. Pesiviä pareja on ollut vuosittain noin 30–40”, Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön ympäristösuunnittelija Eeva Punju kertoo.
Ensimmäisessä, lauttojen rakentamisesta kertovassa uutisessa Ekokumppanit Oy:n projektiasiantuntija Petri Mäkelä kuvaili naurulokkeja ”järven poliiseiksi”.
Kovaääniset ja reviiristään tarkat lokit häätävät pesärosvoja, ja turvaavat siten myös muiden lintujen pesintää. Havaintojen perusteella järven lajisto näyttäisikin hieman rikastuneen.
”Lyhyellä aikavälillä on havaittu hienoista nousua parimäärissä ja pesivissä lajeissa. Uusia pesimälajeja ovat kurki, kaulushaikara, ja uudelleen lajistoon pesiviksi palautuneet heinätavi ja harmaasorsa sekä erittäin uhanalainen tukkasotka”, Punju listaa.
Erittäin uhanalaisen nokikanan parimäärät näyttäisivät runsastuneen ja eteläisessä Suomessa harvinaistunut, vaarantuneeksi luokiteltu haapana on myös pesinyt ”kohtuullisen mukavasti”.
”Lyhyellä aikavälillä on havaittu hienoista nousua parimäärissä ja pesivissä lajeissa.”
Punju kuitenkin painottaa, että näin lyhyessä ajassa tapahtuneita muutoksia ei ole mahdollista laskea vain pesimälauttojen ansioksi.
”Linnusto muuttuu ja vaihtelee vuosien välillä monista syistä, eikä lauttojen osuutta pysty varmuudella arvioimaan ja vertailemaan muiden samanaikaisten prosessien rinnalla.”
On kuitenkin huomattu, että muuttolinnut pysähtyvät lautoille lepäämään. Iidesjärvellä ei ole muita saaria. On mahdollista, että linnut pitävät lauttoja turvallisina levähdyspaikkoina.
Vanerista valmistetut lautat ovat saaneet vuosien varrella luontaisen kasvipeitteen. Ensi talvena järvelle rakennetaan uusia lauttoja. Kuva: Rami MarjamäkiIidesjärvellä ja sen ympäristössä on käynnissä Kunta-Helmi-hanke. Siinä muun muassa poistetaan vieraskasveja ja tehdään pienpetopyyntejä. Hankkeen osana järven etelä- ja itärannoilla laiduntaa länsisuomenlehmiä ja kyyttöjä.
Lisäksi hankkeen osana selvitetään keinoja järven linnuston tilan parantamiseksi esimerkiksi ravintoketjukunnostusten keinoin.
”Järvestä tehdään muun muassa planktonselvitys, kasvillisuusselvitys ja koekalastus. Samalla jatketaan vuonna 2020 alkanutta hoitokalastusta, jolla pyritään kalaston rakenteen korjaamiseen erittäin runsaasta ja särkikalavaltaisesta tasapainoisempaan suuntaan”, Punju sanoo.
Hoitokalastuksia on tehty vuodesta 2020 alkaen. Niiden myötä järvestä on poistunut arviolta 28 000 kiloa kalaa.
”Tästä luvusta voidaan arvioida, että fosforia olisi poistettu noin 220 kiloa ja typpeä 780 kiloa. Järvessä on arvioitu olevan hyvin voimakas sisäinen kuormitus ja ulkoinenkin kuormitus on huomattava, joten en osaa arvioida lukujen merkityksiä.”
Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi parannetaan esimerkiksi hulevesien hallintaa järven valuma-alueella.
Punjun mukaan ”vanhojen syntien” korjaaminen on kuitenkin aina hitaampaa ja vaikeampaa, kuin haittojen ennaltaehkäisy.
Hankkeessa on kyse ennallistamisesta, jossa pyritään parantamaan ihmistoiminnan vuoksi heikentyneen järven ja sen linnuston tilaa.
”Järvestä tehdään muun muassa planktonselvitys, kasvillisuusselvitys ja koekalastus. Samalla jatketaan vuonna 2020 alkanutta hoitokalastusta.”
”Lintujärvien kohdallahan usein puhutaan niiden hoidosta, mutta kyllä näissäkin toimenpiteissä tavoitteena on ihmistoiminnan vaikutusten aktiivinen korjaaminen tai vaikutusten lieventäminen”, Punju huomauttaa.
Hänen mukaansa Iidesjärvi, kuten lintujärvet yleensä, on luonnostaan rehevä, mutta ihmistoiminta on lisännyt rehevöitymistä erittäin paljon.
Iidesjärven etelärannalle perustettiin tänä vuonna uusi laidun. Järven itäpäässä sijaitsevan laitumen laajennusta selvitetään ja se pyritään saamaan käyttöön ensi kesänä. Kuva: Rami MarjamäkiAsutuksen läheisyydessä sijaitseva lintujärvelle ei ole laadittu erityistä ohjeistusta lintuinfluenssan varalta. Punju sanoo, että alueen asukkaiden on hyvä noudattaa virukseen liittyvää yleisohjeistusta.
Eläviä tai kuolleita lintuja tai niiden ulosteita ei pidä käsitellä eikä lemmikkejä saa myöskään päästää niitä tutkimaa. Kuolleista tai selvästi sairaista linnuista tulee ilmoittaa kunnan valvontaeläinlääkärille.
Tampereen alueella ei ole tänä vuonna havaittu lintuinfluenssaan sairastuneita luonnonlintuja.
Iidesjärvi sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Kuva: Rami Marjamäki- Osaston luetuimmat
