
Kaikki tarinat eivät pääty onnellisesti, vaikka hyvää tarkoitetaan ja toivotaan.
Kun talon pihaan hoiperteli hiljattain heikossa kunnossa joutsenen untuvikko, tuli auttamiselle kiire. Moninaisten ponnistelujen jälkeen apua saatiin Valkeakosken eläinsuojeluyhdistyksestä.
Yhdistyksen hoitoponnisteluista huolimatta laihtunut ja huonokuntoinen untuvikko menehtyi. Suunnitelmana oli poikasen kuntouduttua siirtää se seuraavaksi Korkeasaaren villieläinsairaalaan.
Eläinsuojeluneuvoja Minna Hölttä kertoo, että Korkeasaaren villieläinsairaalaan siirretään myös esimerkiksi uikunpoikasia ja sorsia sekä muita vesilintuja ensihoidon jälkeen.
”Joutsen oli hyvin väsynyt, eikä ruokinta onnistunut: poikanen ei niellyt kunnolla ruokaa eikä ruoka pysynyt sisällä. Usein eläimen päästessä suojaan käy niin, että se antaa periksi. Ei valitettavasti ehditty tällä kertaa eläinlääkärin”, Hölttä sanoo.
Joutsenia on Höltällä usein hoidossa, eniten syksyllä muuton aikaan sekä talvella. Emostaan erkaantuneet poikaset eivät syystä tai toisesta ole päässeet emonsa matkaan.
”Yleensä poikanen viettää ensimmäisen vuoden emonsa kanssa. Jos syksyllä näkee yksinäisen harmaan poikasen, se ei yleensä pärjää. Se on usein joko vammautunut tai eksynyt.”
Sähkölinjoihin törmääminen ja pakkasen eläimille aiheuttamat vammat ovat muita syitä, kun eläinsuojeluun soitetaan.
”Jos linnun siipi ei ole murtunut, ennuste toipumiselle on hyvä. Se voidaan palauttaa luontoon tai siirtää Korkeasaareen.”
Tarpeen vaatiessa eläinlääkäripalvelut otetaan käyttöön. Silloin esimerkiksi kuvataan linnun siivet, ellei se lennä.
”Tärkeintä, että eläimet voidaan eristää ihmisistä ja pitää kontaktit minimissä kesyyntymisen estämiseksi.”
Höltällä on toukokuun alusta asti ollut hoidossa jo 34 luonnonvaraista eläintä.
”Normaali kesäsesonki alkaa huhti-toukokuussa oravanpoikasista, koko kesän ajan tulee yhteydenottoja tosi runsaasti.”
Höltällä on Valkeakoskella käytössään yksi siirtotalli, jossa on puolilämpimät tilat haavahoidettaville. Lisäksi on käytössä ulkotarhoja ja erilaisia häkkejä sekä eristystilat sisällä.
”Tärkeintä, että eläimet voidaan eristää ihmisistä ja pitää kontaktit minimissä kesyyntymisen estämiseksi. Etäisyyden on oltava riittävä.”
Juhannuksen alla lähti seitsemän sinisorsan poikasta Korkeasaareen niiden emon jäätyä auton alle Tampereella. Yhteistyö on vilkasta Korkeasaaren ja esimerkiksi Pyhtään eläinhoitolan kanssa.
Sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä tulee pyrkiä auttamaan tai huolehtia, että se saa asianmukaista hoitoa.
Jos eläimen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta, eläin on joko lopetettava tai huolehdittava siitä, että se lopetetaan nopeasti ja kivuttomasti.
Asiantuntijan apua on käytettävä silloin, kun oma osaaminen eläimen tilan ja avun tarpeen arviointiin ei riitä.
Kaikilla luonnonvaraisilla eläimillä lajista riippumatta on yhtäläinen oikeus ihmisen apuun ja hoitoon tarvittaessa.
SEY korostaa, että jokaista luonnoneläintä on kunnioitettava kokevana ja tuntevana yksilönä ja kohdeltava sen mukaisesti.
Lähde: SEY Suomen eläinsuojelu
Loukkaantuneiden ja emottomien luonnoneläinten hoidossa on Suomessa paljon parantamisen varaa.
Luonnosta tavatun eläinten kiinniotto, kuljetus, hoito ja kuntoutus on Suomen eläinsuojelun (SEY) mukaan käytännössä lähes kokonaan vapaaehtoisten varassa.
”Hätäeutanasia annetaan kunnallisesti, mutta ei mitään muuta. Ohjeen kaikille voi sanoa, että tarvittaessa uskalla ottaa yhteyttä meihin, poliisiin tai pelastuslaitokseen. Siviilihän ei voi edes pysähtyä moottoritielle”, Hölttä sanoo.
Vapaaehtoiset työskentelevät aktiivisesti eri viranomaisten, kuten poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa.