Suomi on ollut yksi harvoista EU-maista, joka
on läpäissyt peltolohkorekisterille asetetut
laatukriteerit.
Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalla (16.12.) otettiin kantaa jatkuviin pinta-alamuutoksiin.
Pinta-alaperusteisten tukien maksu perustuu ajan tasalla olevaan peltolohkorekisteriin.
Peltolohkorekisteriin on digitoitu kaikki peltolohkot (noin 1,15 miljoonaa peruslohkoa).
EU-lainsäädännössä on määritetty vaatimukset rekisterille ja komissio on antanut tarkemmat ohjeet rekisterin ylläpidosta. Maaseutuvirasto omistaa peltolohkorekisterin, ja rekisterin ylläpidosta vastaa Karttakeskus Oy.
Viljelijän tulee tukihaussa ilmoittaa muuttuneet pinta-alat ja hallinnon pitää ennen tuen maksua digitoida uusi pinta-ala. EU-säädösten mukaan tukea ei voi maksaa digitoimattomalle pinta-alalle eikä tukea voi maksaa myöskään isommalle pinta-alalle kuin on viimeisin digitointi.
Digitointi perustuu aina ilmakuvaan. Jos kuva on otettu kesällä, sen perusteella tehty ajantasaistus tulee olla myös kyseisen vuoden tuen maksun perusteena.
Hallinnon edellinen digitoitu pinta-ala on perustunut vanhaan ilmakuvaan, josta kyseistä virhettä ei ole voinut havaita. Tuki maksetaan siis uudelta ilmakuvalta todetun peltopinta-alan mukaisesti.
Seuraamuksia aiheutuu vasta, jos pinta-alavirhe on (esimerkiksi tilatuessa) koko tilan pinta-alasta yli kolme prosenttia.
Myös rekisterin ajantasaisuudesta tulee huolehtia. Vuosittaiset muutokset ovat pieniä ja hallinnon kustannukset ovat suuret erojen selvittämiseksi, mutta lohkojen digitoinnin oikeellisuus tulee tarkastaa uuden ilmakuvan avulla vähintään viiden vuoden välein.
Ajantasaistuksen muutokset johtuvat pääasiassa maankäytön muutoksista ja uudesta tarkemmasta ilmakuvasta.
Peltolohkorekisterissä pinta-ala on pienentynyt vuosittain noin 1000 hehtaaria, kun lohkojen kasvamiset on otettu myös huomioon. Keskimääräinen muutos lohkolla on ollut vain 0,05 hehtaaria.
Komission säädökset eivät tällä hetkellä mahdollista ajantasaistuksessa toleranssien käyttöä. Komissio tulee kuitenkin säätämään uusissa vuoden 2015 säädöksissä vähäisen toleranssin käytön mahdolliseksi. Muutoksia lohkojen digitointeihin tulee jatkossakin ajantasaistuksen ja valvonnan johdosta.
Komissio tarkastaa vuosittain, että kaikkia vaatimuksia on noudatettu. Mikäli puutteita havaitaan, Suomeen maksettavia EU-tukia leikataan.
Suomessa peltolohkorekisteri on ollut jatkuvan ajantasaistuksen johdosta hyvällä tasolla ja suurilta tukien leikkauksilta on toistaiseksi vältytty.
Suomi on ollut yksi harvoista EU-maista, joka on läpäissyt peltolohkorekisterille asetetut laatukriteerit.
Komission lehdistötiedotteen (12.12.2013) mukaan jäsenmailta peritään takaisin tukia 335 miljoonaa euroa. Peltolohkorekisterin ajantasaistuksen puutteet ovat olleet vuosittain yksi suurimmista rahoitusoikaisuja aiheuttavista tekijöistä.
Jukka Pekonniemi
Maaseutuvirasto
valvontaosaston johtaja