• Rajalinjat uhkaavat jälleen Suomen ja Venäjän kauppaa

    Professori Markku Kuisma hahmottelee kirjassaan idänkaupan suuret linjat. Näkymä on synkkä.
    Uutiset
    10.9.201512:00
    STT

    Venäjän ja Suomen taloussuhteet ovat ajankohtaistuneet nopeasti Venäjän talouden pudottua syvään kuoppaan talouspakotteiden ja öljyn hinnan vuoksi. Kaupankäynti on hiipunut tänä vuonna nopeasti.

    On aikaista arvioida, miten kauaksi aikaa kaupankäynti tällä kertaa lamaantuu. Aika ajoin tapahtuvat jyrkät muutokset ovat kuitenkin tyypillisiä Suomen ja Venäjän taloussuhteille.

    Helsingin yliopiston professori Markku Kuisma käsittelee torstaina ilmestyvässä kirjassaan Venäjä ja Suomen talous suuren imperiumin ja sen reunavaltion taloussuhteita vuosina 1700–2015.

    Kuisman näkemys on synkkä. Hän kirjoittaa nykyhetkestä ikään kuin tulevaisuudesta katsoen.

    "Kriisien koettelemaa Eurooppaa jakoi jälleen kylmän sodan kaudelta tuttu rajalinja itään ja länteen. Menneestä maailmasta palasivat myös blokkien väliset talouspakotteet ja kauppasodat."

    Suuria murroskohtia Suomen ja Venäjän taloussuhteissa ovat olleet Suomen suuriruhtinaskunnan synty vuoden 1809 sodan seurauksena, bolshevikkien nousu valtaan 1917, jatkosodan päättyminen 1944 ja Neuvostoliiton hajoaminen 1991.

    Näistä bolshevikkien nousu valtaan katkaisi Suomen ja Neuvosto-Venäjän kauppasuhteet lähes kokonaan. Sen sijaan vuoden autonomiasta ja yya-Suomen synnystä seurasivat kukoistuskaudet idänkaupassa.

    Kylmä sota oli Suomelle paluuta keisariaikaan, Kuisma kirjoittaa.

    Myös Neuvostoliiton hajoamisesta seuranneen sekasorron jälkeen 2000-luvulla kauppa lisääntyi kohisten, mutta nyt näkymät ovat vähintäänkin epävarmat.

    Mahdollisti länsikaupan

    Autonomian aikana Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta oli 30–50 prosenttia ja sotien jälkeen ennen Neuvostoliiton hajoamista yli 20 prosenttia.

    Kuisma tähdentää, että idänkauppa mahdollisti Paasikiven ja Kekkosen aikoina länsikaupan, joka muodosti 80 prosenttia ulkomaankaupasta.

    Erityisesti valtiollisen Nesteen hankkimalla öljyllä oli keskeinen vaikutus idänkaupassa. Öljy on edelleen Venäjän tärkein vientituote, mutta nyt kaupalliselta pohjalta.

    Kuisma arvioi, että neuvostojohto näki Nesteen ja idänkaupan muut suuret valtionyhtiöt jopa ideologisesti kannatettavina sosialismin linnakkeina muuten kapitalistisessa Suomessa. Tilaukset Neuvostoliitosta olivat rahakkaita.

    Artikkelin aiheet
    suomen ja venäjän kauppa
    idänkauppa
    Markku Kuisma
    taloussuhteet
    Neuvostoliitto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle