Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elintensä luovutukseen, mutta pitävät sen omana tietonaan – moni myös uskoo, etteivät elimet kelpaa luovutettaviksi

Munuais- ja maksaliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elinluovutukseen, mutta eivät kerro sitä läheisilleen.

Kyselytutkimuksesta selviää myös, että vaikka elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, moni uskoo, että omat elimet eivät kelpaa luovutettavaksi.

Munuais- ja maksaliitosta muistutetaan, että vastoin yleistä luuloa, elinluovutuksella ei ole yläikärajaa.

85 prosenttia suomalaisista aikuisista on kyselytutkimuksen mukaan valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen. Ainoastaan 8 prosenttia vastaajista kieltäisi luovutuksen. 91 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista ottaisi vastaan siirtoelimen, jos oman sairauden hoito sitä vaatisi.

Suomalaisilta kysyttiin myös sitä, miksi elinluovutus halutaan kieltää. Ikääntyneet suhtautuvat nuorempiaan varauksellisemmin elinluovutukseen. 17 prosenttia vastaajista pelkää, että elimet annettaisiin jollekin, joka ei ansaitse niitä. Elimiensä luovutuksen kieltäneistä vastaajista 37 prosenttia uskoo, etteivät heidän elimensä kelpaa luovutettavaksi.

Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Tahto pyritään aina selvittämään, yleensä keskustelemalla omaisten kanssa.

Vain runsas neljännes yli 28 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista kertoi tietävänsä läheisensä elinluovutustahdon. Tästä huolimatta 46 prosenttia vastaajista arveli, että läheinen tietäisi hänen tahtonsa.

"Jos asiasta puhuminen perheen kesken tuntuu vaikealta, vanha kunnon elinluovutuskortti tulee apuun. Sen voi vaikka ”unohtaa” täytettynä pöydän kulmalle. Kun kortti löytyy lompakosta, viimeistään se kertoo mahdollisen luovuttajan tahdon tositilanteessa myös omaisille", Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa vinkkaa tiedotteessa.

Inomaa huomauttaa, että oman tahdon kertominen läheisille voi pelastaa ihmishenkiä, mutta se myös helpottaa läheisten taakkaa tositilanteessa. Jos toisen tahdosta ei ole varma, asia voi nimittäin jäädä kaivamaan mieltä vuosikausiksi.

Tutkimusta varten Kantar TNS Gallup haastatteli 1002 suomalaista maalis-huhtikuun vaihteessa.