Se alkoi yöllisellä viestillä Brysselistä – näin MT uutisoi Suomessa ensimmäisenä ja laajimmin pelätystä katastrofista, joka sekoitti koko EU:n sianlihamarkkinat

Brysselin kirjeenvaihtaja Maria Pohjala huomasi sen ensimmäisenä. Hän kirjoitti MT:n aamupäivystäjälle viestin neljä minuuttia vaille keskiyön keskiviikkona 9.9. Saksan ensimmäinen afrikkalainen sikaruttoepäily oli havaittu villisiassa Brandenburgissa.

Toimittaja Mia Jouslehto tarttui aiheeseen aamulla ensitöinään. Saksankielisten lähteiden selättäminen oli oma haasteensa. Uutinen epäilystä julkaistiin torstaina ennen kahdeksaa, ensimmäisenä suomalaisista medioista.

MT:n maataloustiimi tarttui aiheeseen. Toimittaja Terhi Torikan uutinen julkaistiin verkossa kello 11.04, siinä Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn kertoi taudin leviämisen vaikutuksista maailman sikamarkkinoihin.

Saksan viranomaiset aloittivat kriisitoimenpiteet. Taudin varmistumisesta odotettiin tietoa.

Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole hoitokeinoa eikä rokotetta. Kun tauti leviää sikalaan, kaikki eläimet tapetaan ja ruhot hävitetään. Saksa tuottaa sianlihaa valtavat 5,277 miljardia kiloa vuodessa.

Maataloustoimittaja Veikko Niittymaan uutinen julkaistiin kello 11.30. Tautitapaus oli varmistunut afrikkalaiseksi sikarutoksi.

Saksalaisen sianlihan vienti Kiinaan ja Koreaan pysähtyi seuraavana päivänä.

Nyt saksalainen sianliha jää suurimmaksi osaksi EU:n sisämarkkinoille, mikä laskee hintoja. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Afrikkalainen sikarutto on yksi niistä uutisaiheista, joita Maaseudun Tulevaisuus seuraa erityisen tarkasti. Lehdellä on sitä varten tarkasti suunnitellut toimintamallit.

Uutisointi oli nopeaa, sillä MT:ssä on varauduttu ASF:n leviämiseen jo vuosien ajan.

Toimitus seuraa jatkuvasti alan ulkomaisia ammattilehtiä ja muuta mediaa sekä erilaisten etujärjestöjen uutisia.

MT:llä on oma toimittaja Brysselissä eli pääkallonpaikalla ja MTK:lla on kotieläinasiamies Brysselissä.

Toimittajista monella on maa- ja metsätaloustieteiden koulutus ja vastuualueistaan runsaasti myös käytännön kokemusta.

Paikallisiin uutisaiheisiin päästään kiinni toimittajien työskennellessä eri puolilla Suomea.

Tällä hetkellä koko toimitus tekee etätöitä eri puolilla Suomea. Aluetoimittajat Antti Kantola, Jukka Koivula, Sari Penttinen, Terhi Torikka ja Veikko Niittymaa seuraavat paikallisia aiheita erityisen tarkasti.

Kantolan alueella Keski-Pohjanmaalla päästiin selvittämään viime tammikuussa varsinaista mysteeriä, jonka uutisointi jatkuu yhä.

Kiinalainen tarhaaja aikoi viedä lentoteitse tuhansia sinikettuja Vitsarista Kiinaan. Paikalliset tarhaajat protestoivat vientihanketta vastaan ja se raukeni.

Syinä protestiin olivat paitsi pitkä kuljetusmatka ja Kiinan heikko eläinsuojelutilanne, myös arvokkaan jalostusaineiston vieminen pois Suomesta.

Kantola seurasi tilanteen kehittymistä usean viikon ajan. Hän haastatteli myös tarhan kiinalaista omistajaa, joka oli mielenilmauksesta ihmeissään. Aiheesta julkaistiin MT:n verkossa lukuisia juttuja, videoita ja analyyseja.

Kolme tarhaajayhdistystä halusi ostaa ketut. Kaupan ehto oli nimien saaminen: ketkä suomalaiset ovat myyneet siitosketut tarhalle?

Yrittäjä vakuutti eläinten kasvaneen tarhalla, mutta suomalaiset turkisyrittäjät eivät uskoneet. Heidän mukaansa tarha oli tyhjä vielä viime joulukuussa.

Omistaja ei suostunut ehdolliseen kauppaan ja ketut lopetettiin.

Poliisi ja eläinlääkäri tarkastivat tarhan pääsiäisenä. Tarkastuksessa ilmeni, että tarhalle oli jätetty eläviä eläimiä ravinnotta ja vedettä useiksi viikoiksi.

Tapausta tutkitaan törkeänä eläinsuojelurikoksena.

MT:n sanomalehti ilmestyy kolme kertaa viikossa. Siihen mietitään verkossa käsiteltyjen vaiheiden lisäksi tarinan viimeisin käänne. Tärkeimpiin aiheisiin otetaan kantaa myös pääkirjoituksissa, kolumneissa ja mielipiteissä.

Saksassa tautitilanne pahenee. Oder-joen saarelta löydettiin 10.10. jopa kolmekymmentä sairasta tai kuollutta villisikaa, kun yhtä afrikkalaisen sikaruton ydinalueista haravoitiin läpi.

Sairastuneet eläimet ovat hyvin aggressiivisia, joten etsijöiden mukana on heitä suojaavia metsästäjiä.

Saksassa sikatuottajien saamasta kilohinnasta on sulanut noin kolmannes.

Lue lisää:

Verkkotuottajan kommentti: Kun uutisesta saa vainun, kaikki muu häviää

Atrian Juha Gröhn Saksan ASF-löydöksestä: "Kun sianlihan maailmanlaajuisessa markkinassa on jossain häiriö, se ei ole hyvä kellekään"

Saksassa ensimmäinen afrikkalainen sikarutto -epäily – näytteet Brandenburgista löydetystä villisiasta on toimitettu tutkittavaksi

Sikarutto varmistui: Saksasta löytyi ensimmäinen tautiin kuollut villisika

Sianlihan vienti Saksasta Kiinaan ja Koreaan pysähtyi heti

• MT:n verkkopalvelu palvelee vuoden jokaisena päivänä osoitteessa mt.fi. Tekstin ja kuvien lisäksi sivuilta löytyy videoita, visoja ja laajoja infografiikoita.
• Verkkosivuilta löydät myös MT Ruuan reseptipalvelun, MT Metsän metsäpalvelun, sääpalvelun sekä Ystävää etsimässä -palvelun.
• Kaikki verkkosisältö kuuluu kesto­tilaukseen.
• Sisällöt saat käyttöösi kirjautumalla sivulle tilaajatunnuksillasi.
• Kun tilaat uutishälytyksen osoitteesta mt.fi, saat nopeimmin tiedon tärkeimmistä metsä- ja maatalous­uutisista.
• Tilaamalla MT:n uutiskirjeen saat joka arkipäivä tärkeimmät uutiset sähköpostiisi. MT:n ruoka- ja metsäuutis­kirjeet lähetetään kerran viikossa.
• Kolme kertaa viikossa ilmestyvän sanomalehden voit lukea myös digitaalisena osoitteessa mt.fi.
• Uutisia voit kommentoida sivuilla sekä MT:n Facebook-ryhmässä. Toimitukseen kannattaa lähettää palautetta, kuvia, videoita ja uutis­vinkkejä osoitteessa mt.fi.

• Afrikkalainen sikarutto on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviävä sikojen, villisikojen ja minisikojen tauti.
• ASF-virus tarttuu sikojen hengitysteiden ja suun kautta. Tautiin ei ole rokotetta eikä hoitokeinoja.
• Leviää muun muassa lihan ja siitä valmistettujen tuotteiden tai metsästys­muistojen välityksellä sekä rehuissa, kuivikkeissa ja kuljetus­välineiden mukana.
• Ei tartu ihmisiin edes lihasta.
• Saksa on Euroopan toiseksi suurin lihan viejä Kiinaan. Kiina ja muita Aasian maita sulki rajansa välittömästi saksalaiselta sianlihalta ASF:n takia. Tuo lihamäärä jää nyt EU-markkinoille.
• Lihan tuottajahinta laskee Saksassa. Tämä vaikuttaa hintoihin koko EU:ssa ja jopa maailmanmarkkinoilla.
• ASF leviää EU:ssa kohti länttä muutaman sadan kilometrin vuosivauhtia. Elokuussa 2019 virus harppasi tuhat kilometriä Tšekeistä leviten Belgiaan lähelle Ranskan rajaa todennäköisesti retkeilijöiden mukana, jotka jättivät luontoon villisikojen ulottuville saastunutta ruokaa.
• Belgian tapaus sai Saksan, Ranskan ja EU:n sikamahtimaa Tanskan varpailleen.
• Suomessa ei ole todettu ASF:ää. Leviäminen on kymmenien miljoonien eurojen uhka sikataloudelle ja lihateollisuudelle.
• Sikalan sikaruttoepäilystä on heti ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.
• Jos tauti todetaan sioissa, Ruokaviraston määräyksellä siat lopetetaan, ruhot hävitetään ja tila desinfioidaan.
• Ruokavirasto perustaa ASF- tilan ympärille rajoitusvyöhykkeen. Jos tartunta on villisioissa, Ruokavirasto perustaa tartunta-alueen ja rajoitus­vyöhykkeitä. Alueella rajoitetaan muun muassa sika­teurastamoiden toimintaan sekä metsästystä.