Uimavedet lämpenevät hiljalleen ‒ nämä riskit on syytä pitää mielessä polskiessa

Sisävesien lämpötilat laahaavat hieman keskimääräistä kylmempinä. Suomen ympäristökeskuksen mittauspisteet sijoittuvat lähinnä järviin, ja niiden tilannetta avaa ryhmäpäällikkö Jari Uusikivi.

”Ei olla vielä lämpöisissä uintilämpötiloissa”, hän toteaa yleistilanteesta.

Ainoastaan eräät syvät järvet, kuten Inari, ovat keskimääräistä lämpimämpiä. Lapissa on ollut alkukesästä lämpimiä jaksoja eivätkä tuulet välttämättä ole päässeet sekoittamaan pintavesiä.

Kaikkein lämpimin vesi ‒ 17,8 astetta ‒ on viimeisimmän mittauksen mukaan Tuusulanjärvessä.

Vaasa‒Joensuu-linjan eteläpuolella lämpötilat ovat melko tasaisesti 14‒15 astetta. Siitä pohjoisen suuntaan lämpötilat laskevat Oulujärven korkeudella 11‒13 asteeseen ja lopulta Pohjois-Lapissa alle 10 asteeseen.

Uusikiven mukaan juhannusta lähestyttäessä järvet lämpenevät hiljalleen, mutta suurta harppausta tai yli 20 asteen lämpötiloja ei ole odotettavissa. Karkeasti ottaen vedet lämpenevät eniten siellä, missä ne ovat tällä hetkellä kylmimpiä.

Lämmin ilma houkuttelee uimaan, mutta riskit saattavat unohtua. Vesi on aina selvästi viileämpää kuin keho, ja elimistö jäähtyy vedessä 25 kertaa nopeammin kuin ilmassa. Krampit ja suonenveto saattavat yllättää uimarin.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton puheenjohtajan ja kouluttajan Jukka Rantalan mukaan kylmänsietokyky on hyvin vaihteleva ominaisuus, joka koostuu monesta tekijästä.

”Se on kovin yksilöllistä”, kertoo Rantala.

Hänen mukaansa fyysisesti hyväkuntoinen ihminen kestää kylmää hyvin. Myös rasvakerros suojaa kylmältä.

Miehet periaatteessa sietävät hyisiä olosuhteita naisia pidempään. Naisten rasvaprosentti on kuitenkin keskimäärin miehiä korkeammalla ja naisilla rasva on paremmin sisäelinten suojana.

Eri lämpöisissä vesissä uimisessa piilee Rantalan mukaan erilaisia riskejä, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Hän kertoo, että kymmenen minuuttia talvisessa, alle viisiasteisessa vedessä alkaa olla kenelle tahansa vaarallinen aika vedessä.

Moni saattaa empiä alkukesän viileisiin vesiin molskahtamista. Lämmin ilma kannustaisi uimaan, mutta kymmenasteinen vesi laittaa kapuloita rattaisiin.

Rantala varoittaa, että jos matalassa rantavedessä kahlailee ja epäröi liian kauan, voi huomaamattaan altistaa itsensä vaaralle.

”Alaraajojen verisuonet supistuvat. Kun lähtee uimaan, suonet avautuvat, jolloin verenpaineessa tapahtuu muutos. Voi tulla huimausta, suonenvetoa ja lihaskramppeja.”

Loppukesästä vesi on niin lämmintä, että se suorastaan kutsuu uimaan. Silloin on pidettävä pää kylmänä. Helteinen päivä ja ulkona puuhailu on saattanut aiheuttaa nestehukan, joka voi johtaa kramppeihin viileässä vedessä.

Avovesissä uiminen on eri asia kuin uimahallissa, joten sitä on opeteltava erityisesti lasten kanssa. Aikuisen on aina pysyttävä parin askelen päässä uimataidottomasta lapsesta, ja on muistettava uida rannan suuntaisesti.

Rantala kannustaa ihmisiä uimaan sekä kesällä että talvella. Hän kuitenkin haluaa muistuttaa, että turvallisuus on aina etusijalla.

”Rohkeesti vaan, mutta aina turvallisuus huomioiden!”