• Arktinen alue on lämmennyt jopa neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, kertoo suomalaistutkimus

    Viime vuosikymmenien aikana havaittua ilmiötä, jossa ilmasto on lämmennyt eniten arktisella alueella, kutsutaan arktiseksi voimistumiseksi.
    Muun muassa Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä.LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.
    Muun muassa Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä.LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.  
    Uutiset|Ilmastonmuutos
    11.8.202221:00
    STT

    Arktiset alueet ovat lämmenneet jopa neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, osoittaa Ilmatieteen laitoksen tekemä tutkimus. Näin ollen yleisesti käytössä oleva väittämä, jonka mukaan arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo, aliarvioi selvästi pohjoisten alueiden havaittua lämpötilojen nousua.

    Joillakin arktisilla alueilla lämpeneminen on ollut vieläkin voimakkaampaa. Esimerkiksi Barentsinmeren alueella lämpö on noussut seitsemän kertaa nopeammin kuin globaalisti keskimäärin.

    Ilmatieteen laitoksen tekemän tutkimuksen tulokset julkaistiin Communications Earth & Environment -tiedelehdessä. Tutkimuksen mukaan viimeisten 43 vuoden aikana arktinen alue on lämmennyt lähes neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.

    Ilmatieteen laitos toteaa, että nyt saatuun lämpenemisen tulokseen on vaikuttanut osaltaan myös se, miten Arktis alueena määritellään ja miltä ajalta lämpenemisnopeus lasketaan. Tässä tutkimuksessa arktinen alue määriteltiin napapiirin sisään jääväksi alueeksi. Lämpenemisnopeus puolestaan laskettiin vuodesta 1979 lähtien, eli ajalta, jolta tarkempia satelliittihavaintoja on saatavilla.

    ”Arktinen alue määriteltiin pohjoista napapiiriä käyttäen, koska halusimme tarkastella aluetta, jonka suurin osa ihmisistä mieltää Arktikseksi. Keskityimme vuodesta 1979 alkavaan ajanjaksoon, koska havaintoaineistot ovat luotettavampia sen jälkeen ja toisaalta voimakas lämpeneminen alkoi 1970-luvulla”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen tiedotteessa.

    Tutkimuksessa havaittiin myös, että nykyisillä ilmastomalleilla on vaikeuksia simuloida arktisen alueen lämpenemisnopeutta. Ilmastomallit joko systemaattisesti aliarvioivat voimistumisen suuruutta, tai sitten nykyinen tilanne on ilmastohistoriassa yksinkertaisesti hyvin harvinainen tapahtuma.

    Arktinen voimistuminen on suurinta myöhään syksyllä ja alkutalvesta, jolloin ilmastonmuutoksen myötä osaksi jäästä vapautunut lämmin merenpinta luovuttaa lämpöä ilmakehään. Jääpeite on kylläkin vähentynyt eniten kesällä ja alkusyksyllä, mutta silloin merenpinta luovuttaa lämpöä vain vähän, koska ilmakehä ja meri ovat kutakuinkin yhtä lämpimiä.

    Arktisen voimistumisen suuruuteen vaikuttavat nykyisen ihmisten aiheuttaman ilmastonmuutoksen lisäksi ilmastojärjestelmän luonnolliset, pitkäaikaiset vaihtelut. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan nämä molemmat tekijät ovat todennäköisesti olleet merkittäviä viimeisten 43 vuoden aikana.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire