Metsälain muutosesitys lisää metsänomistajien valinnanvapautta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan esityksen päälinjat pitävät, mutta pieniä yksityiskohtia voidaan edelleen hioa.
Yksi ongelmana pidetty kohta koskee metsän luontaista uudistamista. Lakiluonnos edellyttää, että luontaisesti syntynyt taimi ehtii 30-senttiseksi seitsemässä vuodessa. Moni on pitänyt tavoitetta liian kovana.
Luontaisella uudistamisella tarkoitetaan sitä, että hakatun puuston tilalle syntyy uusi metsä kasvamaan jätettyjen ja lähipuiden siemenistä. Viljelymetsätaloudella tarkoitetaan sitä, että uusi metsä perustetaan kylvämällä tai istuttamalla taimet.
Kummassakin tavassa maata saatetaan muokata.
Metsälakiluonnoksessa sanotaan, että käsittelyalueelle pitää saada kasvatuskelpoinen taimikko maantieteellisestä sijainnista riippuen 7–25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä.
Kasvatuskelpoisen taimikon on oltava riittävän tiheä ja keskipituudeltaan 0,3 metriä. Sillä, onko taimikko saatu aikaan luontaisesti vai viljellen, ei ole luonnoksen mukaan merkitystä.
Voimassa olevassa metsäasetuksessa taas sanotaan, että metsää luontaisesti uudistettaessa uudistusalalla on oltava riittävä määrä taimia, joilla on edellytykset kehittyä metsälain tarkoittamaksi kasvatuskelpoiseksi taimikoksi eli 1,3 metrin pituiseksi.
Aikaa taimikon aikaansaamiseen on Etelä-Suomessa ollut maksimissaan kuusi vuotta hakkuun päättymisestä.
Ehdotusta kirjoittamassa ollut tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta sanoo, että lakiluonnoksen pituus- ja aikaraja on liian tiukka ja nykyiseen verrattuna huonompi ratkaisu, jos metsä halutaan uudistaa luontaisesti.
Metsälakityöryhmässä mukana ollut johtava esittelijä Ilkka Koivisto Suomen Metsäkeskuksesta sanoo, ettei ohje ole näin yksioikoinen.
”Ohje on ollut, että taimimäärään on saanut tarkastajan harkinnan mukaan ottaa mukaan myös alle kymmensenttisiä taimia, mutta ei sirkkataimia”, Koivisto sanoo.
Koivisto ihmettelee syntynyttä keskustelua. Hänen mielestään työryhmässä oltiin yksimielisiä siitä, että nykykäytäntö on huono, koska se jättää vallan tarkastajalle ja asettaa metsänomistajat eri puolilla maata eriarvoiseen asiaan. Siksi nykykäytäntöä ei pohdittu sen tarkemmin, vaan käytiin miettimään parempaa.
”Tarkoitus ei missään tapauksessa ollut hankaloittaa luontaista uudistamista. Jos lakiluonnokseen on tässä kohtaa tullut virhe, sitä pitää muuttaa”, Koivisto sanoo.
KRISTA KIMMO
forest.fi
Tarkoitus ei missään tapauksessa
ollut hankaloittaa luontaista
uudistamista. Jos lakiluonnokseen on
tässä kohtaa tullut virhe, sitä pitää
muuttaa.«
ilkka koivisto