Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat vaativat aluekehittämisrahoja koko maahan – Malinen: Ei riidellä keskenämme

Suomen maakuntajohtajien puheenjohtaja Pentti Malinen toivoo ja vetoaa, että maakunnat eivät käy vääntämään keskenään EU:n aluepolitiikan kehittämisrahoista.

11 Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaa vaatii, että aluekehittämisvarat pitää jakaa aiempia ohjelmakausia tasaisemmin koko maahan. Maakunnat tiedottivat asiasta torstaina.

Itä- ja Pohjois-Suomi on aiemmilla ohjelmakausilla saanut lähes kaksi kolmasosaa rakennerahastovaroista.

Malinen pitää vaarallisena, että maakunnat kyseenalaistavat Suomen liittymissopimuksen Euroopan unioniin. Itä- ja Pohjois-Suomella on liittymissopimuksessa tunnustettu pohjoisen harvaan asutun alueen status.

"Etelä- ja Länsi-Suomi haluavat, että Suomi hakee rahaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityiskriteereillä, ja sitten jakaa sitä eri perustein koko maahan."

Hallitusohjelmassa Rinteen hallitus sitoutui turvaamaan aluekehitysrahoituksen tason ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman.

"Tältä taustalta on yllättävää, että haastetaan myös hallitusohjelmaa", Malinen sanoo.

Uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna 2021.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista päätöstä EU:n aluetukien käytöstä tulevalla kaudella. Asetusehdotuksen mukaan Suomi olisi saamassa 1,6 miljardia euroa eli noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella.

Ministeriö ei ole julkistanut saantokriteereihin perustuvia maakunnittaisia rahoitusosuuksia. Uusimaa tulee joka tapauksessa saamaan oman, selvästi nykyistä suuremman rahoituksen.

Uuden ohjelmakauden alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien mukaan rahanjaolle suuralueiden rajoja noudatellen ei ole enää perusteita.

"Uudella rahoituskaudella riittää yksi kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle", toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta Keski-Suomen liiton tiedotteessa.

Viime vuosina kehityserot ovat maakuntien mukaan näkyneet enemmänkin maakuntien sisällä ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä kuin perinteisten suuralueiden välillä.

Aluekehitysrahat ovat saaneet vastinetta: 2010-luvulla Itä- ja Pohjois-Suomi on kuronut kehittyneisyyseroa kiinni suhteessa Etelä- ja Länsi-Suomeen.

"Pohjois- ja Itä-Suomen nouseva ja hyvä kehitys ilmenee erityisesti aluetalouteen, työllisyyteen, työpaikkakehitykseen ja koulutukseen liittyvien tunnuslukujen osalta, mutta suuralueen heikkoutena on edelleen Länsi- ja Etelä-Suomea heikompi demografinen kilpailukyky ja suuralueen suuret sisäiset erot", kertoo Länsi- ja Etelä-Suomen maakuntien valtiotieteen tohtori Timo Arolla teettämä selvitys.

Selvityksen mukaan Länsi-, Etelä- sekä Pohjois- ja Itä-Suomi ovat aiempaa tasavertaisempi kokonaisuus.

Aron analyysin mukaan tulevia panostuksia pitäisi käsitellä niin, että Länsi-, Etelä- sekä Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueet ovat samalla viivalla. Samalla pitää kuitenkin huomioida alue- ja väestörakenteen erityispiirteet.

Helsinki-Uusimaa on edelleen merkittävästi vahvempi kuin muut suuralueet. Erot ovat kuitenkin pikemmin tasoittuneet kuin kasvaneet.

Aron analyysin mukaan kaupunkien rooli aluekehityksen selkärankana korostuu. Suurten ja keskisuurten kaupunkien merkitys suhteessa omaan vaikutusalueeseen on vahvistunut 2010-luvun aikana.

"Tiivistettynä: mitä lähempänä suurta kaupunkia alue sijaitsee aikaetäisyydellä mitattuna, sitä vahvemmin alue kasvaa", päätelmissä todetaan.

Poikkeuksena ovat Pohjois- ja Itä-Suomen kaupunkien ulkopuolella olevat kaivos- ja matkailukeskittymät.