Kunnille päätyy suurin osa ilman perillisiä ja ilman testamenttia kuolleiden omaisuudesta
Vuositasolla yli puolet valtiolle päätyneestä omaisuudesta siirtyy kuntien omistukseen.
Vuosittain Valtiokonttorin hoiviin päätyy noin 250:n perillisittä kuolleen perintö. LEHTIKUVA / Kimmo RauatmaaKun ihminen kuolee ilman perillisiä eikä testamenttia ole tehty, valtio ottaa perinnön hoitaakseen. Vuosittain Valtiokonttorin hoiviin päätyy noin 250:n perillisittä kuolleen perintö. Testamentilla jälkeen jäävästä omaisuudesta on päättänyt jo etukäteen noin 60 prosenttia ilman perillisiä kuolleista.
Viime vuonna Valtionkonttorin hoitamien kuolinpesien arvo oli 26,3 miljoonaa euroa, josta kunnille luovutettiin 16,3 miljoonaa. Valtion osuudeksi jäi 8,6 miljoonaa.
Edellisenä vuonna valtion hoidettavaksi päätyneiden kuolinpesien arvo oli 38,3 miljoonaa euroa.
"Vuonna 2015 meillä oli poikkeuksellisesti useampi miljoonaperintö. Kuolinpesien arvo vaihtelee suuresti. Osa on arvoltaan miinuksella, ja osassa omaisuuden arvo voi nousta korkeaksi", kertoo johtava lakimies Marjukka Vallioniemi.
Vuositasolla yli puolet valtiolle päätyneestä omaisuudesta siirtyy kuntien omistukseen. Perintöä voivat hakea joko vainajan kotikunta tai kuolinpesässä olevan kiinteistön sijaintikunta. Perintö voidaan siirtää anomuksesta kunnalle sosiaaliseen toimintaan tai kulttuuriin liittyen.
Rautavaaran kunta sai vastikään päätöksen Valtiokonttorilta hakemastaan edesmenneen kuntalaisensa perinnöstä. Kuolinpesän arvoksi ilmoitettiin yli 250 000 euroa, joka oli pankkitalletuksen muodossa.
"Valtio vei päältä 60 prosenttia. Lisäksi pesänhoitaja sai oman palkkionsa", kertoo Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto.
Jo perintöä hakiessaan Rautavaara nimesi käyttökohteeksi kunnan vanhusväestön hyvinvoinnin edistämisen. Ikäihmisiä reilun 1 700 asukkaan savolaiskunnassa riittää. Rahasta sen sijaan on puutetta.
"Enemmällekin rahalle olisi ollut käyttöä, mutta valtio haluaa ottaa omansa", Murto harmittelee.
- Osaston luetuimmat