Karsinassa kuivittamisen tiimellyksessä iloisen näköisesti kirmaava vasikka ei välttämättä ole terve. Tilannetta pelästynyt eläin vain yrittää osoittaa kaiken olevan kunnossa.
Naudalle sairauden ilmaiseminen käytöksellä ei ole refleksi, eikä nauta helposti osoita kipua tai sairautta. Saaliseläimen on pystyttävä salaamaan huono kuntonsa, jotta pedot eivät kiinnostu siitä, selittää tohtori Amy Stanton Wisconsinin yliopistosta Yhdysvalloista.
Huonokuntoisen vasikan tunnistaminen vaatii sen käytöksen havainnoimista ja ennen kaikkea taitoa tulkita näkemäänsä.
Stanton kehottaa seuraamaan vasikoiden käyttäytymistä useita kertoja päivässä erityisesti silloin, kun mitään muuta ei ole meneillään, kuten kuivittamista.
Havainnointia kannattaa harjoitella, jotta vasikkasilmä on kohdallaan tosipaikan tullen. ”Jokaista vasikkaa pitää katsoa yksilönä.”
Ongelmat kannattaa tunnistaa mahdollisimman varhain, koska vasikan ensimmäiset 90 päivää ovat ratkaisevia elinikäiselle terveydelle ja tuottavuudelle, Stanton painottaa.
Hän kertoo yliopistossaan tehdyn tutkimuksen osoittavan, että ripulin pikkuvasikkana sairastanut lehmä poikii todennäköisesti tervettä myöhemmin ja tuottaa ensimmäisen lypsykauden aikana vähemmän maitoa.
Hengitystiesairauksien on puolestaan todettu vaikuttavan eläimen päiväkasvuun vielä 180–270 päivän iässä.
Stanton alusti Pro Agrian maitovalmennuksessa syyskuun alussa Vantaalla.
MAIJA ALA-SIURUA