Romaanin kasvihuonekaasupäästöt vastaavat 7,3 kilometrin matkaa henkilöautolla
Valmistusmaa ja kirjassa käytetyt materiaalit vaikuttavat teoksen päästöihin. Vertailu elektronisten ja painettujen kirjojen päästöjen välillä on hankalaa.
Kirja ostetaan lähes aina sisällön mukaan. Kustantamoilta kannattaa kuitenkin kysellä kirjoissa käytettyjen materiaalien ympäristöystävällisyydestä, sillä se voi vaikuttaa tuleviin päätöksiin. Jo nyt monien kirjojen sisälehdistä voi löytää ympäristömerkin tai tiedon sertifioinnista. Kuva: Juho LeskinenNoin 300 sivua paksun kirjan valmistaminen tuottaa saman verran kasvihuonekaasupäästöjä kuin 7,3 kilometrin ajaminen henkilöautolla. Asia selviää VTT:n vuonna 2010 julkaisemasta tutkimuksesta.
Suurin osa kirjan hiilijalanjäljestä muodostuu paperin ja kartongin valmistamisesta (47,1 prosenttia) sekä painatuksesta (46,7 prosenttia). Puun hankinta ja kirjojen kuljetus tuottavat päästöjä marginaalisesti. Osuudet ovat viime vuosina saattaneet muuttua jonkin verran.
Kirjakohtaiset erot voivat olla suuretkin, sillä päästöihin vaikuttavat kirjoissa käytetyt materiaalit sekä valmistusmaa. Pehmeäkantiset pokkarit ovat kovakantisia kirjoja vähäpäästöisempiä, mutta toisaalta ne kestävät kulutusta huonommin.
Kirjahankinta on sitä kestävämpi, mitä useamman kerran teokseen tartutaan. Samaan kirjaan kannattaa siis palata uudelleen ja sitä kannattaa lainata luettavaksi myös muille. Jos kirjalle ei löydy paikkaa enää omasta hyllystä, sille kannattaa etsiä uusi, innokas omistaja.
Jos teos on niin aikansa elänyt, että se ei kelpaa enää kenellekään, se kannattaa kierrättää. Pehmeäkantiset kirjat sopivat kokonaisuudessaan paperinkeräykseen, johon kuuluvat myös kovakantisten niteiden sivut.
Lähes kaikki WSOY:n käyttämä paperi on tuotettu FSC-sertifikaatin mukaisesti joko Suomessa tai Ruotsissa.
”FSC-sertifikaatti edellyttää kuitenkin paperin leimaamista ja jäljitettävyyttä. Sitä emme ole ainakaan toistaiseksi nähneet tarpeelliseksi, koska kuitenkin kyse on ihan samasta paperista ilman virallista leimausta”, Kirsi Lehto WSOY:stä kertoo.
Myös kustantamon käyttämillä painoilla on monia ympäristösertifikaatteja.
Lehdon mukaan kuluttajat ovat toistaiseksi kyselleet hyvin vähän WSOY:n kirjojen hiilijalanjäljestä.
Elektronisten kirjojen hiilijalanjälki määräytyy lukulaitteen mukaan, mutta niitä on vaikea arvioida ja vertailla painettujen kirjojen päästöjen kanssa.
"Elektronisista laitteista ja niiden vaikutuksista on vieläkin yllättävän vähän ympäristövaikutustietoja saatavilla. Siinä olisi tulevaisuudessa parantamisen varaa", VTT:n tutkija Hanna Pihkola sanoo.
Kirjojen ja paperituotteiden osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä on yhden prosentin luokkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat