Tekeillä uusi turvetta korvaava bisnes: Ravinteikkaita ruovikkoja korjataan kasvualustaksi

Aimo Turusen yritys on patentoinut ruokopohjaisen kasvualustan. Tarkoitus on alkaa valmistaa sitä useammalla paikkakunnalla rannikolla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Telaketjuilla varustetut niittokoneet lonksuttavat mutaisella aukealla ahmien sisuksiinsa tiheää ruovikkoa. Välillä toinen koneista käy kippaamassa kuorman metsänreunaan. Jokaisella ajokierroksella rantamaisema avautuu hieman lisää.

Käsillä on John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen Rannikkoruokohankeen lähtölaukaus Kirkkonummella.

Hankkeen projektipäällikkö Mikko Peltonen Säätiöstä kertoo, että hehtaarin kokoinen järviruokokasvusto voi sisältää kymmenen kiloa fosforia, sata kiloa typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä.

Ruovikon niitto on hoitokalastuksen ja kipsinlevityksen ohella yksi kustannustehokkaimpia keinoja poistaa Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Kunhan poistettua ruokomassaa ei jätetä niittoalalle tai sen läheisyyteen mätänemään ja tuottamaan metaania.

Uutta on, että ravinteikkaasta ruokomassasta valmistetaan kasvualustoja, viherlannoitteita ja kuivikeaineita. Ruokomassalla voidaan korvata erityisesti kasvuturvetta, jonka valmistuksen arvioidaan hiipuvan energiaturpeen käytön loppuessa.

Yhteistyökumppanina hankkeessa on Kiteen Mato ja Multa Oy. Yrittäjä Aimo Turunen kehuu, että yrityksen patentoima ruokopohjainen kasvualusta on "parempaa kuin turve".

Turunen uskoo kannattavan liiketoiminnan syntymiseen. Pelkästään Suomessa kasvualustaa tarvitaan yli kaksi miljoonaa kuutiota vuodessa ja kysyntää riittää ulkomaillakin.

"Nythän esimerkiksi suuri osa kurkusta kasvatetaan kivivillassa", Turunen huomauttaa.

Kiteeläinen yritys suunnittelee käsittelylaitosten perustamista rannikolle kolmelle paikkakunnalle.

Tutkimusprofessori Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta pohtii, että jos ruokomassan hyödyntäminen saadaan kunnolla käyntiin, vanhoilla turvepelloilla voitaisiin alkaa taas viljellä ruokohelpeä.

Linnut hyötyvät ruokotiheikköjen avaamisesta, kunhan ruovikoita ei perata kokonaan. Samalla rantojen virkistyskäyttö helpottuu. Raivattuja ruovikkoalueita voidaan hyödyntää laidunmaina, jolloin monimuotoiset perinnemaisemat lisääntyvät.

Kirkkonummen kohteessa valjastetaan myöhemmin kyytöt pitämään merellistä maisemaa auki.

Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä kertoo, että rantaniittyjen määrä on romahtanut Suomessa 1800-luvun lopun 700 000 hehtaarista nykyiseen 6 200 hehtaariin.

Tilalla on ruovikkoa noin 100 000 hehtaaria, josta kolmannes Etelä-Suomessa.

Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta laskee, että jos edes kymmenes rannikon ruovikoista niitettäisiin, merestä poistuisi 30 tonnia fosforia. Se vastaisi ravinnekuormaa, joka kulkeutuu kahden vuoden aikana pääkaupunkiseudun puhdistettujen jätevesien mukana mereen.

Metsähallituksen suojelualueilla riittää työnsarkaa ainakin 4 000 ruovikkohehtaarin muuttamiseksi rantaniityiksi. Rahoitusta on saatavilla valtion Helmi-ohjelmasta.

Pullonkaula ovat urakoitsijat. Suomessa on vain muutama yrittäjä, jotka tekevät ruovikonniittoa. Kehitteillä on kuitenkin tekniikkaa. Esimerkiksi RH-Harvesting Paraisilla suunnittelee uudenlaista vedessä liikkuvaa niittolauttaa.